Hallitus toimitti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle eilen vastineen, jossa on tehty perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset valinnanvapaus- ja rahoituslakeihin.
Kokoomuksen sote-pääneuvottelijan, oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mielestä sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuus on rahoituksen osalta on selvästi parempi kuin nykyjärjestelmä.
– Nykyjärjestelmä on sellainen, että kukaan ei kontrolloi kunnolla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia eikä järjestelmää johdeta. Kunnallisverot nousevat vuosi vuodelta ja kustannukset saavat laukata vapaasti, eikä kukaan katso kokonaisuutta, Häkkänen sanoo Verkkouutisille.
Häkkäsen mukaan iso kuva on se, että nyt hänen listaamansa asiat siirtyvät tarkkaan kontrolliin.
– Joudutaan pikkuisen tekemään höllennystä siihen, että jos jokin maakunta ajautuu kriisiin, niin pitää tottakai turvata, että ihmiset saavat perusoikeuksien mukaisia palveluita. Se on ihan järkevä pieni viilaus, mutta se ei muuta isoa kuvaa rahoituksen osalta.
Sote-keskusten takalaita siirtyy, mutta aloitus voi aikaistua
Valinnanvapaudesta Häkkänen toteaa, että malli säilyy käytännössä ennallaan.
– Valinnanvapauden sisältö tulee olemaan edelleen laaja ja kattava, mutta valinnanvapauden siirtymäajan takalaitaa täytyy hieman siirtää. Mutta iso juttu on se, että aloittaminen voi alkaa jopa aikaisemmin kuin nykymallissa.
Hallitus myöhensi vastineessaan aikataulua siten, että sote-keskukset aloittaisivat lain mukaan vuoden 2022 alussa eli vuotta myöhemmin kuin hallitus aiemmin esitti. Sote-keskukset voivat kuitenkin aloittaa jo vuoden 2020 alusta lähtien, jos maakunta on siihen valmis. Maakunnan on täytettävä tietyt kriteerit ja valtioneuvosto myöntää sille luvan.
– Perustuslakivaliokunta itse ehdotti tätä. Osa maakunnista, jotka ovat valmiita, voivat aloittaa aikaisemmin.
Häkkäsen mukaan ministeriöiden maakunnille tekemä kysely osoitti, että valtaosa maakunnista kykenisi aloittamaan valinnanvapauden jo laissa säädettyä ajankohtaa aiemmin.
– Painotan sitä, että vaikka takalaitaa joudutaan siirtämään vuodella sote-keskuksissa, niin kun aloittamisaika on nyt pohjaesityksessä vuoden 2021 alussa, niin jatkossa se on 2020-2022 välisenä aikana. Uskon, että useat edelläkävijämaakunnat lähtevät tähän kelkkaan ja haluavat ottaa sen aikaisessa vaiheessa käyttöön.
Maakunnan lisärahahakemus käynnistää kriisimenettelyn
Hallituksen tekemän muutosehdotuksen myötä harkinnanvaraisuuden sijaan yksittäisellä maakunnalla on oikeus lisärahoitukseen äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa.
– Ajattelu kulkee niin, että maakunnat saavat kyllä loppuvuodestakin valtiolta lisärahaa, jos pitää ihmisille vaikka lisää leikkauksia tai hoitoja järjestää, mutta maakunta joutuu arviointimenettelyyn. Eli alkaa kriisimenettely niille maakunnille, jotka joutuvat hakemaan lisärahoitusta. Kriisimenettelyssä katsotaan, miksi asiat eivät ole sujuneet ja ruvetaan tekemään muutoksia, joilla saadaan asiat järjestykseen. Viime kädessä ryhdytään tekemään maakuntien yhdistämistoimenpiteitä, Häkkänen selvittää.
Toinen muutos koskee maakuntien rahoituksen tasoa kokonaisuudessaan. Rahoitusta korotetaan, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.
Jos kahdeksan maakuntaa ajautuu ongelmiin, niin silloin toimintakyky sote-kentällä on Häkkäsen mielestä aika heikko.
– Sittenhän meillä on haaste käsissä, jos järjestelmä kokonaisuudessaan ei kykene tekemään säästöjä. Sitten olemme paljon isomman ongelman edessä.
Hän huomauttaa, että nykyjärjestelmässä kukaan ei katso järjestelmätason kustannusnousuja eikä yksittäisten maakuntien ongelmia.
– Nyt jos kahdeksan maakuntaa tai enemmän on jatkuvissa ongelmissa, niin sitä kautta pitäisi tehdä tarkistus rahoituksen tasoon. Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat arvioineet, että rahoituksen kokonaistason nousumekanismi on jopa kireämpi kuin pohjaesityksessä, koska se on täsmällisempi. Vasta kahdeksan maakuntaa käytännössä käynnistää sen.
Lisäksi ennen rahoituksen kokonaistason tarkistamista käytössä on lisärahoitus yksittäisille maakunnille, kriisimaakuntamenettelyt ja tarvittaessa maakuntien vähentäminen. Häkkänen toteaa, että sote-esityksessä on useita mekanismeja, joilla perälaudat toimivat.
– Ja koko ajan pitää muistaa, mikä olisi vaihtoehto. Nykyjärjestelmä, jossa kukaan ei kontrolloi mitään.
Valinnanvapauden vaiheistus tuskin kynnyskysymys kokoomukselle
Kysyttäessä pysyykö kokoomuksen eduskuntaryhmä sote-uudistuksen takana ja onko se valmis hyväksymään uudistuksen, Häkkänen vastaa, että malli muuttui tavoitteiden ja sisältöjen osalta varsin marginaalisesti.
– Sisältö pystyy erittäin hyvänä edelleen. Uskon, että jos meidän ryhmä arvioi tätä sisältöä, niin se on kunnossa enkä usko, että kenellekään on kynnyskysymys se, tuleeko jokin valinnanvapauden elementti voimaan kesällä vai talvella vuoden päästä vai puolentoista vuoden päästä.
Häkkänen kertoo, että valtioneuvoston juristikunnan ja laajasti muidenkin osapuolten kanssa on arvioitu, mitä perustuslakivaliokunnan lausunnon sanamuodot tarkoittavat, kuten esimerkiksi ”olennainen pidentäminen” siirtymäaikaan.
– Uskon, että nyt on kohtuu hyvin varmistuttu siitä, että perustuslakivaliokunnan vaatimukset täyttyvät tässä asiassa. Nyt on tilanne se, että uudistus pitää saada eteenpäin ja uskon, että tämä vahvasti täyttää perustuslakivaliokunnan toiveet.
Häkkäsen mukaan EU-komissiolle notifikaation eli ilmoituksen tekemättä jättäminen on perusteltu hyvin vastineessa, eikä hän usko, että valinnanvapauden läpimeno perustuslakivaliokunnassa jäisi siitä kiinni.
– Kokonaisuus on avattu vastineessa aika laajasti. Se on enemmänkin laaja juridinen kysymys: voiko komission notifiointimenettely tällaisessa tapauksessa tuoda oikeusvarmuutta.
Häkkänen ottaa esille Slovakian tapauksen, jossa notifiointi oli tehty, mutta EU-tuomioistuin totesikin vastoin komission kantaa, että järjestelmä on taloudellinen ja sisältää kiellettyä valtiontukea.
Lue myös:
Petteri Orpo: Maakuntien rahoituskehyksen pitäminen oli kokoomukselle helpotus
