Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen sanoo Iltalehdelle, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ei pyri ennakolta vaikuttamaan kantojen muodostumiseen EU:ssa, vaan se reagoi asioihin vasta, kun EU-komission esitysluonnokset valmistuvat. Silloin on myöhäistä vaikuttaa EU:n politiikan sisältöön.
– Marinin hallitus on myöhässä. Asioita ei ennakoida, eikä hiljaisia signaaleja huomata. Päätöksiä ei tehdä ajoissa, vaan pahasti myöhässä. Ja kun päätöksiä tehdään, ne tehdään hutaisten, viikon päästä peruen. Koronaa, budjettipolitiikkaa ja muita kotimaan politiikan esimerkkejä löytyy runsaasti aivan viime viikoilta, Häkkänen sanoo.
EU laatii parhaillaan strategista kompassia eli puolustusselontekoa, jossa asetetaan puolustusyhteistyön tavoitteita seuraaviksi 5–10 vuodeksi. Euroopassa on virinnyt voimistuva keskustelu siitä, että EU ja Nato ovat käytännössä sulautumassa yhdeksi taloudelliseksi ja sotilaalliseksi demokraattisten valtioiden liitoksi.
Häkkänen kritisoi sitä, ettei Marin ei ole julkisuudessa esitellyt hallituksensa tavoitteita EU:n puolustusselonteon laadinnassa.
– Seuraava merkittävä asia on EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Siinä Suomi ei saa myöhästyä. Nyt on otteen muututtava. EU-komission puheenjohtaja ja tuleva puheenjohtajamaa Ranska ovat viestittäneet ottavansa asian listan kärkeen, hän sanoo.
Häkkänen korostaa, että reaktiivinen EU-politiikan johtaminen tekee Suomesta mattimyöhäisen, jonka kannat eivät juurikaan vaikuta unionin politiikan sisältöön.
– EU-politiikassa myöhästymisen seuraukset ovat vakavammat kuin kotimaan sisäisissä asioissa. Pienen maan pitäisi tunnistaa nopeasti kansallisesti tärkeät EU-asiat heikoista signaaleista, sisarpuolueiden verkostoista ja tutuilta EU-virkamiehiltä. Asioihin pitää vaikuttaa ennakkoon ennen kuin suuret maat tai komissio edes on tehnyt virallisia esityksiä. Pienen maan pitää nopeasti koota muita maita koalitioon ja houkutella tukijoita kannalleen, hän sanoo.
EU-politiikassa tuloksellisinta on proaktiivinen johtaminen, jossa pienen maan pääministeri ja hallitus hankkivat henkilökohtaisilla suhteillaan tietoja idulla olevista asioista.
– Marinin hallitus on valinnut EU-politiikan toimintatavakseen jälkikäteisen reagoinnin, eikä ennakoivaa vaikuttamista. Tämä on haitallinen toimintatapa Suomen edun kannalta. Esimerkiksi EU-elvytyspaketin osalta merkit olivat selvät viimeistään Saksan ja Ranskan julkilausuman yhteydessä. Oli selvää, että pöytää katetaan epäterveen talouspolitiikan suuntaan, Häkkänen toteaa Iltalehdelle.
