Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan Suomessa moniresistenttien bakteerien osuudet ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin Euroopassa keskimäärin.
Vuonna 2018 Suomessa löydettiin vankomysiinille vastustuskykyisiä enterokokkeja (VRE) selvästi enemmän kuin edellisvuonna. VRE aiheuttaa tyypillisesti infektioita potilailla, joiden puolustuskyky on heikentynyt.
Myös laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien (ESBL) Escherichia coli -bakteerikantojen sekä karbapeneemeille vastustuskykyisten enterobakteerien (CPE) osuudet ovat lisääntyneet. ESBL aiheuttaa muun muassa virtsatieinfektioita ja CPE-bakteerit muita hankalasti hoidettavia infektioita etenkin tehohoidossa olevilla potilailla.
Metisilliinille vastustuskykyisten Staphylococcus aureus (MRSA) -kantojen määrässä ei ole havaittavissa muutosta. MRSA-bakteerit aiheuttavat muun muassa haavainfektioita.
VRE yleistyy muuallakin Euroopassa
VRE-bakteerien merkitys vakavien infektioiden aiheuttajana on kasvanut vuodesta 2015 lähtien koko Euroopan alueella. Myös ESBL-E. coli -bakteerikantojen ja CPE-bakteerien osuudet ovat lisääntyneet, vaikka eivät yhtä nopeasti kuin VRE-bakteerit.
– Tällä hetkellä emme tiedä syytä, miksi VRE yleistyy Euroopassa. Mikrobilääkeresistenssin torjunta on noussut viime vuosina Euroopassa poliittiseen keskusteluun ja maat ovat panostaneet torjuntaan kiinnittämällä huomiota infektioiden ehkäisyyn, antibioottien käyttöön ja resistenssin seurantaan. Tilanteen huononeminen kuitenkin kertoo siitä, että panostuksia on syytä lisätä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.
Antibiootti- eli mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama infektio. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua. Hoidoista tulee myös pidempiä ja kalliimpia.
Mikrobilääkkeiden kulutus Suomessa vähentynyt
THL:n mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana mikrobilääkkeiden kulutus on pysynyt Euroopassa samalla tasolla, mutta maiden välillä on eroja. Avosektorilla kulutus on vähentynyt 12 Euroopan maassa ja viidessä maassa myös sairaaloiden trendi on laskeva.
Suomessa mikrobilääkkeiden kulutus on vähentynyt sekä avohoidossa että sairaaloissa, keskimäärin viisi prosenttia vuosittain molemmilla sektoreilla.
Viime vuonna Euroopassa käytettiin bakteerilääkkeitä keskimäärin 20 annosta vuorokaudessa tuhatta asukasta kohti. Suomen vastaava luku oli 17, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomessa mikrobilääkkeiden kulutus on vähentynyt vuodesta 2011 lähtien lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Tästä huolimatta laajakirjoisten, eli useisiin eri mikrobeihin tehoavien bakteerilääkkeiden käyttö ei ole vähentynyt ja siinä on paljon alueellista vaihtelua.
Alueelliset erot ovat suuria myös fluorokinoloniantibioottien ja sienilääkkeiden kulutuksessa. Niillä alueilla missä kyseisiä lääkkeitä käytetään eniten, määrät ovat jopa kaksinkertaisia niihin alueisiin verrattuna, joissa kulutus on vähäisintä.
– Mikrobilääkkeiden kulutusta seurataan, jotta on mahdollista havaita ongelmakohdat ja havaintojen perusteella tunnistaa toimet joilla kulutusta voidaan vähentää. Mikrobilääkkeiden käytön syyn ja kuurin suunnitellun keston kirjaaminen, sekä pitkään jatkuneen mikrobilääkityksen säännöllinen uudelleen arviointi on tärkeää, jotta turhaa käyttöä voidaan karsia, THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi sanoo.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että mikrobilääkekuurit usein pitkittyvät erityisesti silloin, kun niitä käytetään infektioiden ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisevää lääkitystä määrätään muun muassa virtsatieinfektion ehkäisyyn ja kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä.
– Jotta avohoidon mikrobilääkkeiden kulutusta saadaan vähennettyä, on tärkeää, että mikrobilääkehoitoon liittyvät ohjeet ja suositukset ovat ajan tasalla ja lääkärit tietävät mistä ne löytyvät, Sarvikivi sanoo.
