Sairaalaverkon uudelleenjärjestely toteutetaan sote-uudistuksesta huolimatta. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

Annika Saarikko: Sairaalaverkko järjestellään uudelleen sotesta huolimatta

Perhe- ja peruspalveluministerin mukaan sairaalaverkon uudelleenjärjestely on osa hallituksen neljän miljardin säästöpakettia.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo, että sairaalaverkon uudelleenjärjestely toteutetaan sote-uudistuksesta huolimatta. Uudelleenjärjestelyyn ja sote-uudistukseen kohdistuva kritiikki ovat menneet sekaisin.

Hallitus antoi elokuussa asetuksen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Asetus tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Sairaalaverkon uudelleenjärjestelyn arvioidaan tuottavan julkiselle taloudelle 350 miljoonaa euroa säästöä vuonna 2020.  Säästöt sisältyvät hallitusneuvotteluissa päätettyihin neljä miljardin säästöihin.

– Helpoin tapa toteuttaa laaja säästökokonaisuus olisi ollut sellainen, jossa vain yksinkertaisesti lopetettaisiin tiettyjä sairaaloita. Näin ei kuitenkaan laajojen etäisyyksien maassa haluttu tehdä, koska kyse on myös alueiden työpaikoista, Saarikko sanoi Politiikan toimittajien tilaisuudessa tänään keskiviikkona.

Saarikon mukaan joidenkin erikoissairaanhoidon palvelujen kuuluukin olla lähipalveluita, kuten dialyysin, syöpähoitojen ja joidenkin leikkaushoitojen.

– Jokaisessa sairaalassa, joka Suomessa on, jatkossakin leikataan. Ja jokaisessa sairaalassa on valot myös tämän vaalikauden jälkeen. Mutta mitä missäkin tehdään, on ollut uudistuksen ydin. Ja se on ollut joillain alueilla kipeä muutos, ministeri totesi.

Länsi-Pohjassa kipuillaan sairaalaverkon karsimista

Saarikon mielestä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien maanantainen päätös ulkoistaa sote-palvelunsa kuntien ja Mehiläisen yhteisyrityksille on oire muutosvastarinnasta ja epävarmuudesta, jota sote-uudistukseen on liittynyt jo vuosien ajan.

– Länsi-Pohjan tilanteessa kyse on vuosikymmeniä kestäneestä epäluottamuksesta ja huonosta keskusteluyhteydestä alueen sisällä ja osaltaan hallituksen uudistuksesta, joka liittyy erikoissairaanhoidon työnjakoon, siis käytännössä sairaaloiden muutokseen, Saarikko sanoi.

Tämän hallituskauden jälkeen jokaisen rooli sairaalan Helsingin yliopiston keskussairaalasta pienimpiään aluesairaalaan muuttuu toisennäköiseksi. Saarikon mukaan tehtävänjakoa rakennetaan sellaiseksi, että se ei tyydytä Länsi-Pohjan alueella ja ratkaisut ovat hiertäneet kunnissa.

– Kyse on siitä, minkä tasoista erikoissairaanhoitoa alueella pitäisi tarjota.

Saarikko kertoi, että sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty maanantai-illan päätöksen jälkeen paljon virkamiesselvitystyötä siitä, mitä Länsi-Pohjan ratkaisu tarkoittaa. Sopimuksen yksityiskohdat eivät ole ministeriön tiedossa.

– Kokonaisuus vaikuttaa varsin vaativalta toteutuakseen kustannustehokkaasti. Jos maakunta päättäisi irtisanoa sopimuksen, arviomme mukaan korvaukset Lapin maakunnalle ja sitä kautta kaikille suomalaisille veronmaksajille ovat noin sadan miljoonan euron luokkaa.

Sopimus on tehty 15 vuodeksi.

Suuryritysten toiminta ärsyttää ministeriä

Saarikko moitti suuryrityksiä siitä, että toisella kauhalla hamutaan valinnanvapautta ja toisella jättimäisiä ulkoistuksia.

– Minua ärsyttää ja kummeksuttaa tässä asetelmassa se, että samaan aikaan, kun me olemme luomassa valinnanvapausjärjestelmää ja hallittua monituottajuutta, halutaan yrityspuolelta tukeutua kuntapäättäjien epävarmuuteen ja vastata huutoon betonoimalla nykytilaa ja nykyrakenteita.

Saarikon mukaan valinnanvapautta koskevassa keskustelussa on muodostunut käsitys, ettei yksityisiä palveluntuottajia olisi jo nyt vahvasti mukana nykyisessä järjestelmässä. Julkinen puoli hankkii jo tiettyjä leikkauksia yksityiseltä puolelta maksusitoumuksilla ja ostopalveluina. Lisäksi erikoissairaanhoidossa valinnanvapaus on jo käytössä siltä osin, että julkisen tuottajan voi valita itse.

Saarikko huomautti, että Suomessa on alueita, joilla kustannuksia on pystytty leikkaamaan jo nykyjärjestelmän aikana. Säästöjä saadaan hänen mukaansa digitalisaation ja terveysteknologian käyttöönotolla ja toimivilla tietojärjestelmällä sekä purkamalla laitosvaltaista hoitoa.

Valinnanvapauslain lausuntokierros päättyy joulukuun puolivälissä. Saarikon mukaan hallitus tekee lausuntokierroksen jälkeiset poliittiset päätökset tammikuussa. Laki on tarkoitus saada maaliskuussa eduskuntaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt