X
SULJE MAINOS
Opetusministeri Jussi Saramo, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, sisäministeri Maria Ohisalo ja pääministeri Sanna Marin saapuivat hallituksen puoliväliriiheen Säätytalolle. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Annika Saarikko puoliväliriihestä: En ennakoi helppoja päiviä

Pääministeri Sanna Marin totesi, että hallituksen taival on ollut tähänkin asti haasteita täynnä.

Hallitus on käynnistänyt kaksipäiväiset hallituskauden puoliväliriihineuvottelut Säätytalolla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus lähtee ratkomaan monia yksittäisiä hankalia kysymyksiä, kuten budjettikehykset ja kehysten menotaso, työllisyys ja kestävyystiekartta. Hänen mukaansa kyseessä on kokonaisuus.

– Hallituksen taival on tähänkin asti ollut haasteita täynnä. Koronakriisi on ollut aivan poikkeuksellinen haaste Suomen ja koko maailman historiassa. Tämä hallitus on monessa testissä ollut ja ne kaikki kestänyt, Sanna Marin sanoi toimittajille Säätytalon portailla.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko totesi, että Säätytalolle on tultu neuvottelemaan ja etsimään ratkaisuja. Hän sanoi, että nyt kun maata aletaan avata koronakriisin jäljiltä, on mahdollisuus keskittyä siihen, mitä kriisin alta paljastuu. Hallitus esitteli koronakriisin exit-suunnitelmansa keskiviikkoaamuna juuri ennen puoliväliriihen alkua.

– En ennakoi helppoja päiviä. Sanon sen reilusti. Mutta ratkaisuja tänne on tultu hakemaan, Annika Saarikko sanoi.

Keskusta edellyttää, että taloudenpidossa pysyy holtti

Saarikolta kysyttiin kuinka vakavissaan hän oli uhatessaan hallituksesta lähdöllä, jos riihen tulokset eivät tyydytä.

– Hallitustaival ei ole ollut keskustalle helppo. On hyvä nähdä, että paljon on saatu aikaiseksi, Saarikko vastasi ja jatkoi, että hallituksen onnistumista mitataan koronakriisin hoidon lisäksi sillä, miten Suomi lähti jälleenrakennuksen tielle.

– Niistä päätöksistä on kysymys, ettemme sivuuta vanhoja murheita, vaan nostamme nyt takaisin keskusteluun ja hoidamme koronan jälkilaskua.

Saarikon mukaan hänen tapoihinsa ei kuulu uhkailu.

– Olen todennut sen tosiseikan, johon uskon kaikkien hallituspuolueiden yhtyvän, että hallitus on vahva silloin, kun sillä on riittävästi yhteisiä nimittäjiä ja riittävän selvä yhteinen näky siitä, minkälaista Suomea haluamme olla rakentamassa. Sen on alueille reilu, kaikki suomalaiset mukana pitävä, kannustava ja taloudenpidossa holtti pysyy, Saarikko määritteli.

Turpeen käyttö vähenee 70-prosenttisesti jo 2025

Yksi puoliväliriihen polttavista kysymyksistä on turve. Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo totesi, että hallitusohjelmassa on selkeät tavoitteet siitä, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Kyse on siitä, että siirrytään irti tämänkaltaisista saastuttavista elinkeinoista. Siihen hallitus on yhdessä sitoutunut. Itse koen erittäin tärkeäksi, että näitä ihmisiä tuetaan, mutta sitä elinkeinotoimintaa itsessään ei, Maria Ohisalo sanoi.

Saarikko myönsi, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että turpeeseen liittyy ilmastonmuutoksen kannalta ongelmia ja sen käyttöä on vähennettävä ja puolitettava turpeen energiakäyttö 2030-luvulle mentäessä.

– Siihen on yhdeksän vuotta aikaa. Nyt me tiedämme, että ennen kaikkea päästökaupan hinta on johtanut siihen, että turpeen käyttö tulee vähenemään jo 2025 70-prosenttisesti, Saarikko sanoi.

Saarikon mukaan hallitus on tavoitteessaan onnistunut ja nyt mitataan, kuinka oikeudenmukainen ja reilu siirtymä on yrittäjien ja lämmityksestä maksavien suomalaisten kannalta.

Parempia keinoja lisätä työllisyyttä kuin porrastus

Sanna Marin ei halunnut kommentoida, onko ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttaminen mahdollista.

– En mene näihin yksityiskohtiin. Tämä kokonaisuus on sellainen, josta me hallituksena käymme keskustelua, työllisyystoimista kokonaisuudessaan.

Marin sanoi uskovansa, että työllisyystoimista löydetään oikeudenmukaisia ratkaisuja.

Pääministeri piti kiinni hallituksen omasta näkemyksestä, jonka mukaan hallitus olisi tehnyt päätöksiä jo 30 000 työllisestä, vaikka Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan hallituksen toimien arvioidaan lisäävän työllisten määrää vain 14 300–23 900 henkilöllä, kun huomioidaan myös työllisiä vähentävät toimet.

Toimet eivät myöskään vahvista julkista taloutta, vaikka hallituksen tavoitteena on, että työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.

– Hallitus on tehnyt merkittäviä työllisyyspäätöksiä yli 30 000 työllisen osalta, Marin sanoi.

Myös Annika Saarikon mielestä hallituksen jo tekemät työllisyystoimet ovat ”aidosti merkittäviä”. Hän nosti esille eläkeputken poiston yli 55-vuotiailta.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan, opetusministeri Jussi Saramon mukaan hallituksella on kaikki eväät löytää hyvät työllisyysratkaisut.

– Meillä on paljon parempia keinoja lisätä työllisyyttä kuin ansiosidonnaisen porrastaminen, Jussi Saramo sanoi.

Saramon mielestä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen olisi leikkaus niiltä, jotka kaikkein vaikeimmin työllistyvät, kuten ikääntyneet ja rakennemuutosalueilla asuvat.

– Siltä porukalta siirrettäisiin rahaa sille, joka joka tapauksessa työllistyisi. Valtaosa ihmisistä työllistyy hyvin nopeasti normaalioloissa, Saramo sanoi.

Hänen mukaansa porrastaminen jopa heikentäisi työllisyyttä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt