Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan keskusta ei halua sulkea ketään pois keskustelusta pois eikä eristää.
– Tämä liittyy myös siihen ajatteluun, miten suhtaudumme seuraavien vaalien jälkeen 2023 siihen, mistä Suomessa voi hallituspohja rakentua, Annika Saarikko sanoi, kun häneltä kysyttiin linjapuheensa yhteydessä hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.
Saarikko arveli, että keskustan puoluejohdossa jokaisella on ”mielitiettyjä”, kenen kanssa mieluiten tekisi yhteistyötä.
– Luulen, että jaamme kaikki näkemyksen siitä, että tämä on aika pragmaattinen kysymys meille ennen kaikkea.
Saarikko totesi, että keskustalla on kokemusta yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa viime vaalikaudelta.
– Toki on sanottava, että puolue oli silloin aika lailla toisennäköinen, Saarikko lisäsi.
Keskustan kynnyskysymyksistä valtaosa toteutettu
Saarikko ei halua spekuloida sillä, mikä katkaisisi puolueelta kamelin selän ja saisi keskustan lähtemään nykyisestä Sanna Marinin (sd.) hallituksesta.
– Viittaan näihin kymmeneen kynnyskysymykseen, joista muuten valtaosa on toteutettu jo vahvasti, Saarikko perusteli.
Hän listasi toteutuneiksi kynnyskysymyksiksi perhevapaauudistuksen, ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäämisen ja maatalouden tukiratkaisut EU:n elpymispaketin yhteydessä.
Keskustan kannatuksesta Saarikko totesi, että suomalaisten luottamus ansaitaan pala palalta ja pitkän matkan työnä.
– Meillä on paljon korjaamista ihmisten mielikuvassa tästä puolueesta. Olemme iloisia, että edes se 10-12 prosenttia gallupeissa meihin vielä luottavat, Saarikko sanoi.
Iso osa työllisyyspäätöksistä työmarkkinajärjestöjen käsissä
Budjettiriihen työllisyyspäätöksistä Saarikko sanoi keskustalaisten olevan tyytyväisiä siitä, että hallitus pystyi vastoin joitain ennakko-oletuksia tekemään päätöksiä, joissa valtiovarainministeriön arvioiden mukaan pystytään todentamaan yli 30 000 työllisen vaikutus.
Saarikko tarkensi, että nämä päätökset ovat syntyneet alkukauden mittaan.
– Niistä varsin iso osa on nyt seuraavan parin kuukauden ajan työmarkkinajärjestöjen valmistelussa. Ellei näin tapahdu, hallitus on yksituumaisesti päättänyt ja myös ylöskirjannut, että päätökset syntyvät sitten vielä tämän vuoden puolella hallituksen toimesta, Saarikko sanoi.
Hallitus antoi työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Esitystä edellytetään marraskuun 2020 loppuun mennessä.
LUE MYÖS: