Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tyrmää hallituksen sote-uudistusmallia kohtaan esitetyn arvostelun.
Saarikon mukaan rahoitusperusteet on laadittu tavalla, joka huomioi alueellisesti vaihtelevan palvelutarpeen ja väestörakenteen. Hän puolusti Politiikan toimittajat ry:n debatissa myös uuden maakuntaveron käyttöönottoa.
– Maakuntaverolla vahvistetaan aidosti itsehallintoa eri puolilla Suomea. Kokonaisveroaste ei saa kuitenkaan nousta, Annika Saarikko sanoi.
Keskustan tavoitteena on pitää kannatus kevään kuntavaaleissa edellisten vaalien tasolla eli 17,5 prosentissa. Saarikko myönsi, että tavoitteeseen on vielä matkaa ratkaisevana pidetyn ehdokasasettelun osalta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi keskustan saavan haastajia myös monissa kunnissa, joissa muilla puolueilla on ollut perinteisesti vaikeuksia löytää omia ehdokkaita.
– Tavoitteenamme on kaksinkertaistaa ehdokkaiden määrä ja parantaa vastaavasti vaalitulosta, Halla-aho sanoi.
Hänen mukaansa hallituksen esityksessä muodostettavista hyvinvointialueista suuri osa on niin pieniä ja koostuvat niin köyhistä kunnista, ettei maakuntaliitoksilta voida välttyä lähitulevaisuudessa.
– On vain tosiasioiden sanomista ääneen, että väestörakenne on hyvin eriytynyttä eri puolilla maata, Jussi Halla-aho jatkoi.
Mahdollisuus kahteen kotikuntaan
Halla-aho arvioi järjestelmän kehittyvän kohti yhden valtiollisen kassan mallia, jossa rahoitus laskettaisiin kuntien sijasta suoraan asiakkaiden mukaan. Kuntien välisiä eroja tasataan jo nyt valtion sisäisinä tulonsiirtoina.
– Byrokratia syö aina osan rahasta, jota kierrätetään pitkiä reittejä. Se ei kuitenkaan tuo mitään lisäarvoa. Ihmiselle on samantekevää, kuka palvelun loppujen lopuksi järjestää, Halla-aho totesi.
Annika Saarikko nosti esiin ajatuksen kaksoiskuntalaisuudesta, joka voisi muuttaa kuntaveron jakaumaa ja samalla myös tulontasausta. Hänen mukaansa monipaikkaisuudelle on tarvetta jo koronakriisinkin valossa.
Puoluejohtajat kiistelivät myös EU:n koronaelvytyspaketista, josta saatavia varoja tulisi Saarikon mukaan ohjata nopeisiin laajakaistayhteyksiin eri puolille maata.
Hänen mukaansa neuvottelutulos oli voitto maaseudun kannalta, vaikka paketin hyväksyminen olikin keskustalle ”kiperä paikka”.
Jussi Halla-aho totesi EU:n vahvistaneen liittovaltiokehitystä jälleen kriisin varjolla.
– Kyse on sumutuksesta, sillä Suomi ei saa elpymispaketin myötä senttiäkään, vaan osan omista rahoistaan takaisin. Suomi voisi käyttää varat omien elinkeinojensa ja kilpailukykynsä turvaamiseen. On irvokasta, että keskusta käy maaseudulla juhlimassa tätä suurena neuvotteluvoittona, Halla-aho totesi.
