Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Annika Saarikko: Huoli valtion velanotosta on terve ilmiö

Keskustan strateginen investointiohjelma valmistellaan Katri Kulmunin ohjelman pohjalta.

Keskustan uusi puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko piti tänään perjantaina linjapuheensa lähes kaksi viikkoa valintansa jälkeen. Puheessaan Saarikko kysyi, mikä on keskustan talouspoliittinen linja.

– Keskustalle on kunnia-asia pitää huolta yhteisistä varoistamme tulevien sukupolvien nimissä, Annika Saarikko sanoi keskustakirjasto Oodissa Helsingissä.

Hänen mukaansa päättäjien pitää pystyä perustelemaan, miksi velka kasvaa niin paljon.

– Pidän terveenä ilmiönä sitä, miten moni suomalainen on huolissaan valtion velanotosta. Näin suurta velanottoa ei pidäkään ottaa vastaan olankohautuksella, Saarikko sanoi.

Saarikon mukaan juuri nyt tärkeintä on ylläpitää kotimaista kysyntää ja saattaa yritykset yli kriisivaiheen, ja siksi tämä ja ensi vuosi elvytetään.

Saarikon mukaan velalla voidaan ostaa aikaa, mutta ei ratkaista ongelmia.

– Velkavaihde ei saa jäädä päälle. Sanon tämän vahvasti: keskusta on valmis rohkeisiin uudistuksiin, Saarikko painotti.

Keskustalle tärkeimpiä uudistuksia ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvan uudistaminen.

– Korostan, että leikkauksia ja veronkorotuksia tarvitaan sitä vähemmän, mitä rohkeammin tehdään julkisen talouden kestävyyttä vahvistavia uudistuksia.

Julkisen talouden osalta minimitavoitteena on Saarikon mukaan oltava, että julkisen talouden velkasuhde saadaan vakautettua kymmenen vuoden aikahaarukassa vajaaseen 80 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

– Mieluummin kuitenkin pitäisi tavoitella julkisen talouden tasapainoa samassa tai hieman pidemmässä aikataulussa, jolloin saamme velkasuhteen taas laskemaan. Se on tärkeää, että pystymme vastaamaan myös tuleviin talouden kriiseihin, Saarikko sanoi.

Saarikon mukaan julkisen talouden pitää vahvistua noin 5 miljardilla eurolla.

Julkisella sektorilla vauhdittava rooli investoinneissa

Saarikko sanoi, että keskusta kehittää strategisen investointiohjelman keskustan edellisen puheenjohtajan Katri Kulmunin ennen puoluekokousta julkaiseman ohjelman pohjalta.

Sen mukaan Suomella pitää olla visio investointien vauhdittamiseksi tuottavuutta lisääviin kohteisiin alueellisesti tasa-arvoisella tavalla.

– Yritykset luovat työpaikat ja viime kädessä tekevät investoinnit. Mutta julkisella sektorilla on mahdollistava ja niitä vauhdittava rooli.

Saarikon mukaan investointikohteet pitää valita siten, että ne palvelevat digitalisaatiota ja Suomen uudistamista biotalous- ja kiertotalousyhteiskunnaksi.

– Yhdessä sovittuihin ilmastotavoitteisiin ei päästä ilman merkittäviä uusia investointeja esimerkiksi hiilenmustan fossiilienergian korvaamiseen uusiutuvilla energiamuodoilla, biokaasuun ja vetyteknologiaan, joka on keskeisellä sijalla myös Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa, Saarikko linjasi.

Hänen mukaansa ilmastopolitiikan pitää olla alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Esimerkkinä investointikohteesta Saarikko nosti esille akkuteollisuuden.

– Viime hallituksen aikana perustettiin valtion kokonaan omistama Suomen Malminjalostus Oy, joka on aikeissa perustaa kaksi litiumakkujen materiaaleja valmistavaa tehdasta Suomeen.

Velkaantumisen ehkäisy keskustan ohjelmatyöhön

Saarikko nosti esille myös ylivelkaantumisen. Velkaantumisen ehkäisy aiotaan kytkeä osaksi keskustan ohjelmatyötä, jota lähtee johtamaan puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi.

Keskusta aikoo kiirehtiä hallituksen toimia positiivisen luottorekisterin luomiseksi ja maksuhäiriömerkintöjen poistamiseksi, kun velka on maksettu.

– Keskusta lähtee siitä, että kenenkään ei pidä joutua velkavankeuteen. Yrittäjät, joiden yritystoiminta on ajautunut taloudelliseen umpikujaan, tarvitsevat nopean uuden mahdollisuuden. Tämä vaatii myös muutoksia konkurssi- ja yrityssaneerauslainsäädäntöömme, Saarikko sanoi.

Saarikon mukaan koronalama ei saa synnyttää 1990-laman kaltaista kaiken menettäneiden ja syrjään jäävien yrittäjien joukkoa.

Keskusta käynnistää myös ”monipaikkaisen” Suomen ohjelman valmistelun, jota lähtee johtamaan puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen.

– Meillä on nyt odottamaton mahdollisuus toteuttaa suomalaisten asumisen unelmia, tasapainoista aluekehitystä sekä kestävää yhdyskuntasuunnittelua ja liikkumista, Saarikko sanoi viitaten koronakriisiin ja etätyön yleistymiseen.

Saarikon mielestä valtion pitää näyttää tietä rakentamalla esimerkiksi yhteisiä työskentelytiloja ja mahdollistamalla viranhakijoille valinnanvapaus työskentelypaikkansa koskien.

Suomi on maailman paras naapuri

Euroopan unioniin Saarikko sanoi keskustan suhtautuvan avoimin mielin.

– Emme kuitenkaan ole sinisilmäisiä. On välttämätöntä, että pohjoinen äänemme kuuluu EU:ssa kokoaan suurempana. Määrittelen puolueemme EU-realistiksi.

Naapuruudesta Saarikko linjasi, että ”minun Suomeni on tulevaisuudessakin maailman paras naapuri”.

– Meihin voi luottaa ja hädän hetkellä meiltä voi pyytää apua. Emme ole kaikista asioista samaa mieltä, mutta olemme valmiita keskustelemaan. Tarjoamme osaamistamme käyttöön siellä, missä esimerkiksi naapurikiistoja pitää sovitella. Suomi voi olla rauhanrakentamisen suurvalta, Saarikko totesi.

Puolueen ohjelmatyötä ”keskustalaisemmasta Euroopasta” lähtee johtamaan puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen.

Keskustan Saarikko sanoi ajavan ”paikallisuuden ja kohtuullisuuden arvoja”.

– Olemme puolue, jonka kone ei käy vihalla tai katkeruudella. Emme myöskään jaa elämäntapaohjeita eliitin tornista. Olemme juuriltamme suomalainen puolue, made in Finland, Saarikko määritteli.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt