Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula suhtautuu kriittisesti hallituksen esitykseen tupakoinnin totaalikiellosta vankiloissa.
− Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, kyse on laajasta rajoituksesta vankien itsemääräämisoikeuteen. Kiellolla halutaan suojata työntekijöitä ja muita vankeja passiiviselta tupakoinnilta, mikä sinällään on hyvä ja kannatettava tavoite, Anna Kontula kirjoittaa blogissaan.
Ennen totaalikieltoa pitäisi Kontulan mielestä pohtia, onko passiivista tupakointi mahdollista estää muilla tavoin.
− Hallituksen esityksessä totaalikieltoa perustellaan salatupakoinnin estämisellä. Ajatus kulkee niin, että jos vankien tupakointia rajattaisiin esimerkiksi vain ulkotiloihin, tupakkaa kuitenkin kuljetettaisiin selleihin ja poltettaisiin siellä, Kontula sanoo.
− Koska tupakoinnin osarajoitukset ovat käytössä kaikissa muissa Pohjoismaissa, aloin epäillä perustelun vedenpitävyyttä, hän lisää.
Kontulan mielestä salatupakointikokeiluja varmaan esiintyisi jonkin verran.
− Mutta tuskin siinä mittakaavassa, että voitaisiin puhua passiivisen tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista.
Toinen perustelu totaalikiellolle on sen terveysvaikutukset tupakoiville vangeille.
− Logiikka on jälleen perusoikeusnäkökulmasta todella ongelmallinen. Me kaikki toki tiedämme, miten terveellisesti eletään – ei sokeria, kofeiinia, päihteitä, tupakkaa, liikkumattomuutta, rasvaa, yksinäisyytä, stressiä ja niin edelleen. Äärimmäisen harva meistä näitä kaikkia suosituksia noudattaa, ja yleisesti ajatellaan, että valtiolla ei ole oikeutta pakottaa ihmisiä terveellisiin valintoihin. Kutakuinkin saman ajattelun pitäisi päteä vankeihinkin.
Kontulan mielestä isompi ongelma on, että terveysvaikutuksista ei ole näyttöä.
− Tiedämme kyllä, että vähempi tupakoiminen on terveellisempää kuin enempi tupakoiminen. Sen sijaan en ole kovasta yrityksestä huolimatta löytänyt yhtään tutkimusta siitä, miten tupakoinnin pakkolopetus päihdevieroituksen ja -hoidon yhteydessä toimii.
Kontula huomauttaa, että arviolta 80 prosentilla vangeista on päihdeongelma, ja vankilajakso alkaa rutiininomaisesti vieroitusjaksolla.
− Kun kuntien päihdehoidon taso on mikä on, vankila on useimmille myös paras mahdollisuus saada päihdeongelma hallintaan. Mikäli tässä ei onnistuta, todennäköisyys rikoksenuusintaan kasvaa huomattavasti.
− Meillä on ristiriitaista tutkimusta vapaaehtoisen tupakkalakon vaikutuksesta päihteistä irtautumiseen. Ilmeisesti useimmissa tapauksissa tupakoinnin lopettaminen ja raittius tukevat toisiaan ja jos henkilö haluaa nämä yhdistää, yritystä kannattaa tukea. Joissakin tapauksissa vaikutus on kuitenkin juuri päinvastainen.
Kontula uskoo, että keskittymällä tupakoinnin lopettamista haluavien tukemiseen voitaisiin päästä hyvin lähelle niitä terveysvaikutuksia, joita totaalikiellolla tavoitellaan.
− Kuitenkin lievemmillä itsemääräämisoikeuden rajoituksilla ja ilman pakkolakon ennakoimattomia vaikutuksia päihdesairauksien hoitoon, hän sanoo.
