Anna Kontula. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Anna Kontula: 90-luvun hyvinvointivaltiota ei voi pelastaa

Kansanedustajan mukaan järjestelmä on rakennettava kestämään nollakasvun ja miinuskasvun yhteiskuntaa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ei pidä pitkäaikaistyöttömiä hyvänä kohderyhmänä päättyneeseen perustulokokeiluun, koska heidän joukossaan on paljon työkyvyttömiä.

Perustulokokeilun tulosten mukaan kokeilu ei lisännyt työllisyyttä mutta paransi hyvinvointia.

− Kokeilu indikoi siihen suuntaan, että taloudellisia kannustimia tärkeämpää on se, että palvelurakenne olisi kunnossa, että ihmisiä autetaan pääsemään töihin silloin kuin omatoimista mahdollisuutta siihen ei ole, Anna Kontula kommentoi Puheenaihe.fi-podcastissa.

Kontulan mielestä ajatus ihmisten kannustamisesta johonkin on ”elitististä ja vähentää ihmisen autonomisuuden merkitystä”.

− Lähden siitä, että jos ihminen on terve, hän pyrkii elämänsä aikana hyödyttämään itseään ja yhteisöään. Tähän on olemassa laaja käyttäytymisbiologinen evidenssi. Tämän vuoksi ei varsinaisesti tarvita ylhäältä päin kannustimia, kunhan nyt luotaisiin järjestelmä, jolla ei ihmisiä ei nimenomaisesti estetä tekemästä töitä, Kontula sanoo.

Työ voi tapahtua hänen mukaansa joko ansiotyössä tai sen ulkopuolella; ne eivät ole kaksi eriarvoista työn aluetta.

Keskusteluun Kontulan kanssa osallistunut kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo, ettei pohjoismainen hyvinvointivaltio ole rahoitettavissa, jos ansiotyötä ei tehdä mahdollisimman paljon.

− Pohjoismaismaisen yhteiskunnan ominaisuus on myös se, että koska meillä on hyvä sosiaaliturva ja progressiivinen verotus, niin vapaa-ajasta tulee ikään kuin liian edullista. Että ihmisen elintaso ei kuitenkaan romahda, jos hän lopettaa työnteon tai vähentää sitä. Kaikkien työkykyisten panosta tarvitaan, jotta hyvinvointivaltio voidaan rahoittaa, Vartiainen sanoo.

Hyvinvointivaltio ja talouskasvu

Anna Kontulan mielestä hyvinvointivaltio sellaisena kuin se oli 80- tai 90-luvulla, ei ole pelastettavissa.

− Maapallon kantokyky ei kestä sellaista kasvutaloutta, jota tarvittaisiin, jotta vanha järjestelmä voitaisiin säilyttää. Ei ole paluuta menneeseen ”kun nyt vaan tehdään enemmän töitä”. Järjestelmä on rakennettava uudella tavalla kestämään nollakasvun ja jopa miinuskasvun yhteiskuntaa, Kontula sanoo.

Vartiaisen mielestä talouskasvu on sovitettavissa siihen, että ympäristörasitus ei kasva.

− Se edellyttää, että hiilipäästöt hinnoitellaan. Ympäristösopimukset lohkaisevat onnistuessaan talouskasvustamme vain hyvin pienen osan. Iso osa talouskasvua on osaamisen paranemista. Hyvinvointivaltio ei välttämättä edellytä kasvua, jos hyvinvointimenot kyetään rahoittamaan. Se edellyttää nykyistä suurempaa työssäkäyntiä, Vartiainen sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt