Vielä helmikuuhun saakka Suomella on aikaa hakea Verkkojen Eurooppa -liikennehausta suunnittelurahaa. Jopa miljardien arvoisiin suuriin raideinvestointeihin voi saada tulevalla EU:n rahoituskaudella arvioilta noin 10–20 prosentin tuen. Sen lisäksi EU tukee ratahankkeiden suunnittelukuluja 50 prosentin osuudella.
– Raidehankkeiden eteen on tehty töitä, mutta ei riittävissä määrin. Suomi juoksee nyt aikaa vastaan ja hallituksen täytyy kaikin keinoin pitää huoli siitä, että tämä tilaisuus ei menisi meiltä ohi, toteaa kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tiedotteessa.
Hänen mukaansa päärata Helsingistä Ouluun on Euroopan unionin ydinkäytävää, mikä helpottaa merkittävästi rahan saamista. Euroopan unionin TEN-T-ydinverkkokäytävän kehittämiseen tarkoitetun CEF-rahoituksen (Connecting Europe Facility) ehtona on kuitenkin olemassa olevat hankesuunnitelmat.
Neuvottelut hankeyhtiöiden perustamiseksi käynnistettiin kuntien kanssa vasta 6.11.2019. EU:n komissio on aikaisemmin kannustanut Suomea hakemaan rahoitusta nimenomaan pääradan suunnitteluun, jotta seuraavalla EU:n ohjelmakaudella voitaisiin hakea rahoitusta rakentamiseen.
– Suurena huolenaiheena kuitenkin on, että jäädäänkö suunnitteluvaiheessa puolitiehen ja meneekö koko EU-ohjelmakausi Suomelta ohi, mikäli tärkeää rahoitusta ei ehditä hakemaan. Aikaa ei ole nyt hukattavaksi, Ikonen sanoo.
Suomella olisi Ikosen mielestä juuri nyt rahoituksen saannin osalta hyvä tilanne saada hallitusohjelman rautatiehankkeita liikkeelle, mutta suunnittelukin on vielä Turun tunnin junaa lukuun ottamatta alkutekijöissään.
Edellytykset investointeihin hyvät
Edellytykset investointien tekemiseen ovat Suomelle juuri nyt Ikosen mukaan ennätyksellisen hyvät, sillä aikaisemmin näin halpaa rahoitusta ei ole EU-tason rahoituslähteistä ollut saatavissa.
– Investoinnit suuriin hankkeisiin on mahdollista tehdä, jos halua on. Suuret ratahankkeet ovat keskeisiä ilmastotavoitteille, elinkeinoelämälle ja ennen kaikkea ihmisten liikkumiselle, Ikonen toteaa.
EU-rahoitusohjelma suosii eritoten rautatieprojekteja, sillä ne tukevat Euroopan yhdistämisen lisäksi ilmastopolitiikkaa. Rahoituksesta 80 prosenttia ohjataan vihreän liikkuvuuteen, ja rautatiehankkeisiin menee yli 75 prosenttia.
Itsestään EU-rahoitusta hankkeille ei kuitenkaan ropise. Pääradan kehittämiseen ja Helsinki-Tampere -yhteysvälin nopeuden ja kapasiteetin lisäämiseen olisi todennäköisesti saatavissa EU-rahaa, mutta aika alkaa sen osalta käydä todella vähiin.
– Olen huolissani seurannut hallituksen rauhallista valmistautumista asiaan ja jätin asiasta tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Toivon, että asiassa otetaan nyt loppukiri, ettei EU-rahoituksen mahdollisuus mene ohi.
– EU-tuki tällaisille investoinneille olisi merkittävä. Rohkeudella uudistua ja ottamalla aktiivisen roolin voimme pienenäkin maana osana kansainvälistä yhteisöä saada suuria asioita aikaan, Ikonen linjaa.
