Saksan ulko- ja turvallisuuspoliittisen instituutin (SWP) tutkijan, taloustieteen tohtori Janis Klugen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin valtakauden jatkon vuoteen 2036 mahdollistavan perustuslakikansanäänestyksen vilpillisyys oli ”mykistävää”.
Tähän samaan tulokseen on tullut myös fyysikko Sergei Shpilkin, jota pidetään tällä hetkellä tärkeimpänä Venäjän vaalitilastotieteilijänä. Shpilkinin mukaan kyse on historiallisesta vaalivilpistä ja pahiten vääristellystä äänestystuloksesta sitten vuoden 2000.
Shpilkinin mukaan annetuista reilusta 74 miljoonasta äänestä peräti 22 miljoonaa oli vilpillisiä. Hän arvelee, että virallisten kannatusprosentin (78) ja äänestysvilkkauden (68) sijaan todelliset olivat vastaavasti 65 ja 43, mikä tarkoittaa, ettei äänestysvilkkaus todellisuudessa ylittänyt vaadittua 50 prosentin rajaa.
Golos-vaalitarkkailujärjestön mukaan peräti 58 miljoonaa ääntä on juridisesti kyseenalaista, koska perustuslaillisessa kansanäänestyksessä oli varsinaista äänestyspäivää 1. heinäkuuta edeltävä viikon pituinen ennakkoäänestysmahdollisuus, vaikka Venäjän laki ei sitä tällaisessa äänestyksessä mahdollista.
Shpilkin on laatinut muun muassa seuraavat kolme vaalivilppikriteeriä, jotka täyttyvät perustuslakikansanäänestyksessä:
- Tiettyjen äänestyspaikkojen yllättävän korkeat ja muihin vaihtoehtoihin suhteettomat äänestysprosentit, jotka viittaavat siihen, että vaalitoimitsijat ovat täyttäneet uurnan käyttämättä jääneillä tyhjillä äänestyslipukeilla, jotka vaalitoimitsijat ovat täyttäneet halutun tuloksen saamiseksi.
- Tulokset jakautuvat sekä alhaisten että poikkeuksellisen korkeiden kannatus- ja äänestysprosenttien alueiksi. Tämä viittaa siihen, että kannatus- ja äänestysprosentteja on tietyillä alueilla keinotekoisesti korotettu, jotta alueen keskimääräinen äänestystulos saataisiin korkeammaksi. Tällöin todellinen tulos on jossain näiden ääripäiden välissä.
- Yleensä korkean äänestysprosentin omaavilla äänestyspaikoilla tulokset ovat viidellä jaollisia. Tulokset ovat siis usein 65 %, 70 % ja 75 %:ia. Tämä viittaa siihen, että vaalilautakunta on muuttanut äänestystulokset jälkeenpäin. Nämä näkyvät tilastograafeissa sahalaitoina.
Nämä sahalaidat näkyvät myös Klugen yhteisöpalvelu Twitterissä jakamassaan kuvassa.
– Venäjän vuoden 2018 presidentinvaalissa oli paljon vaalivilppiä (näkyy vaaleanpunaisena alueena oikeanpuoleisessa kuvassa), mutta vaalivilpin mittakaava on aivan mykistävää vuoden 2020 perustuslakikansanäänestyksessä (vaaleanpunainen alue vasemmassa kuvassa), kirjoittaa Kluge saatesanoinaan.
There was a lot of fraud in #Russia's 2018 presidential #election (indicated by pink area on the right) – but the dimension of fraud in the 2020 constitutional vote (pink area on the left) is simply staggering. pic.twitter.com/YK4klUM2au
— Janis Kluge (@jakluge) July 2, 2020
https://www.facebook.com/sergey.shpilkin/posts/3119490201472928
