Verkkouutiset

Sotilasjuntan vastainen mielenosoitus Yangonissa. LEHTIKUVA / AFP

Ampuja voi vaania työmatkalla – tätä on arki Myanmarin vallankaappauksen keskellä

Htet Linn Swen mukaan kansaa jäljitetään pankkitilien avulla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Verkkouutiset julkaisee erikoisartikkelin Myanmarin sotilasvallankaappauksen keskeltä.

Maan suurimassa kaupungissa Yangonissa asuva Htet Linn Swe kertoo millaista on myanmarilaisten elämä tilanteessa, jossa pelko joutua pidätetyksi on vahvasti läsnä joka hetki.

Myanmar, entinen Burma, itsenäistyi Britanniasta 1948. Maa oli asevoimien hallussa vuodesta 1962 vuoteen 2011, jolloin uusi hallitus alkoi ohjata paluuta siviilihallintoon.

Tämän vuoden helmikuun ensimmäisenä päivänä maan asevoimat suorittivat sotilasvallankaappauksen, jonka johdosta muun muassa marraskuiset vaalit voittanut valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja monet hänen johtamansa puoleen kärkihahmot pidätettiin. Sotilasjuntta piti vaaleja epärehellisinä.

Myanmarilaiset äänestivät demokratian puolesta, ja nyt he kamppailevat sen puolesta.

Myanmarin asevoimat on ollut sotajalalla sen jälkeen, kun maa itsenäistyi, ja se on taistellut niin kommunistisia sissejä, etnisiä kapinoitsijoita kuin myös demokratian kannattajia vastaan.

– Mielestäni tämä vallankaappaus tapahtui heidän itsensä vuoksi. Sotilasjuntan johtajilla on paljon bisneksiä maassamme ja korruptiota organisaatiossaan. Jos saisimme täyden demokratian, armeijan pitäisi luopua omaisuudestaan, ja uuden hallituksen tulisi tutkia maatamme vaivaa korruptio.

Henkilökohtaisesti armeija vihaa Aung San Suu Kyiä, jolla on hyvät suhteet länsimaihin, toteaa Htet Linn Swe.

Tämä ei ole maan historiassa ensimmäinen kerta, kun sotilaat ottavat vallan. Edellinen vallankaappaus maassa oli vuonna 1988.

– Vanhempani muistavat vielä sen. Tuolloin ihmiset eivät tienneet, miten valmistautua vallankumoukseen.

Jotkut nuoret liittyivät etnisiin ryhmiin, mutta se ei riittänyt taistelussa armeijaa vastaan.

Suurin ongelma oli kommunikaatiossa, koska heillä ei ollut hyvää viestintäyhteyttä. Armeija pystyi helposti jakamaan valeuutisia kansalle.
Nyt viestintä on aivan eri luokkaa.

Esimerkiksi viime kuussa armeija ampui haupitsilla 10[nbsp]000 asukkaan Htan Ta Lanin kaupungissa, joka sijaitsee Chinin osavaltiossa.
Kaupunki paloi sen johdosta täysin. Mutta armeija valehteli tiedotusvälineissään, ja syytti tapahtumasta PDF (People Defense Forces), vaikka kaikki tiesivät totuuden, sanoo Linn Swe.

Myanmarin armeija on asettanut itsensä maan talouden keskipisteeseen oman verkostonsa kautta, johon kuuluu yksityisiä että sotilaallisiin sidoksissa olevia yrityksiä ja tytäryhtiöitä.

Vallankaappauksen myötä, se on saanut käsiinsä myös valtion omistamia yrityksiä.

Maan rikkaat luonnonvarat tarjoavat lähes ehtymättömän tulolähteen.
Myanmarilla on merkittävät maakaasuvarat. Maa on rikas myös mineraaleista, esimerkiksi lähes 90 prosenttia maailman jadeista tuotetaan maassa.

Armeija seuraa kansaa tilin kautta

– Vallankaappauksen alussa kaikki viestintä, puhelimet ja netti, katkaistiin. Myöhemmin ne avattiin uudelleen, kun he ilmoittivat vallankaappauksesta kansallisella televisiokanavalla.

Matkailualalla aikaisemmin työskennellyt Htet Linn Swe kertoo elämästään tämän päivän Myanmarissa. Kuva. Htet Linn Swe

Kommunikoinnissa meidän on edelleen käytettävä kuitenkin VPN:ää (virtual private network).

– Emme edelleen voi nostaa rahoja haluamallamme tavalla pankkitililtä.
Armeija jäädyttää pankkitilimme, jos he epäilevät, että jonkun tilin kautta tuetaan PDF:ää. Myöhemmin he pidättävät kyseisen henkilön hänen pankkitilinsä tietoja hyväksikäyttäen. Siinä armeijaa auttaa maan suurin yksityinen pankki KBZ.

– Yangonissa tai maan muissa osissa ei ole turvallista liikkua paikasta toiseen, mutta ihmisten täytyy työskennellä asuinpaikkansa ulkopuolella elantonsa vuoksi. Tarkka-ampuja voi vaania matkan aikana.
Sotilaat ovat aina valmiita pidättämään ihmisiä ilman syytä. He tarkistavat puhelimet.

– Joskus he rikkovat taloja ilman syytä pidättääkseen jonkun tai vain ryöstääkseen jonkun omaisuutta. Pääosin he pidättävät nuoria, sillä he uskovat heidän olevan kaikki liittoutuneina PDF:n kanssa.
Useimmiten sotilaat tulevat öisin koteihin pidättämään jonkun. Muutama päivä sitten he tulivat taloni viereiselle kadulle, mutta onneksi ketään ei ollut paikan päällä, kertoo Htet Linn Swe.

Vallankaappauksen keskellä koronapandemia

Vallankaappauksen keskellä myanmarilaiset ovat joutuneet kohtaamaan myös koronapandemian. Se on entiseltään lisännyt monien tuskaa.
Vapaaehtoisryhmien mukaan pelkästään 5.4 miljoonan asukkaan Yangonissa kuolee 200 ihmistä päivässä koronaan.

– Armeija on sulkenut koronakeskukset ympäri maata, ja sairaiden on pysyttävä kotona.

Sotilasjuntta on kieltänyt happipullot koronapotilailta, joten koronakuolemat ovat lisääntyneet hapen ja lääkkeiden puutteen vuoksi.
Ihmiset ovat yrittäneet hankkia happipulloja tavalla tai toisella, mutta se ei ole helppoa. Jotkut hyväntekeväisyysryhmät ovat antaneet happea, mutta se ei riittänyt.

Yangonissa sotilaat ovat ampuneet jopa happipulloja jonottaneita ihmisiä kohti.

Koronavirus leviää laajalti myös Myanmarin vankiloissa tuhansien keskellä, joiden ainoa rikos on ollut vastustaa vallankaappausta.

Maan lääkärit syyttävät armeijaa siitä, että he yrittävät varmistaa, että niukat happivarannot ohjataan sotilassairaaloihin, jotka palvelevat armeijan perheitä.

– Sotilaiden vangiksi on jäänyt arviolta yli 7[nbsp]000 ihmistä, mukaan lukien politikkoja, opiskelijoita ja lääkäreitä. Monet heistä ovat tapettu vankiloissa kidutuksen jälkeen.

Oma lapsuuteni ystävä pidätettiin viime kuussa, ja on nyt vankilassa. Häntä voi odottaa vuosien tuomio vallankumouksesta ja PDF:n tukemisesta.

– Jotkut ystävistäni ovat vankiloissa. Toiset kuolivat, kun sotilaat ampuivat yli sata ihmisiä konekivääreillä kylässäni maaliskuussa. Joukossa oli myös lapsia, nuorin heistä vain viiden vanha. Mitä pahaa hän on elämänsä aikana ehtinyt tehdä, kysyy Linn Swe.

PDF ja sotilasjuntalla on ollut jatkuvasti yhteenottoja kaupungeissa ja kylissä eri puolilla maata.

Osa on jo joutunut jättämään maansa, ja muuttanut esimerkiksi Thaimaahan.

– Kaupunkialueet, kuten Yangonissa, on peruselintarvikkeita saatavilla, mutta kyläalueilla, joissa käydään taisteluita armeijan kanssa, tarvitaan paljon peruselintarvikkeita, lääkkeitä ja vaatteita. Me, jotka asumme kaupungeissa, yritämme tukea heitä, mutta se on vaarallista.

– Olin aikaisemmin matkailualalla töissä. Nyt matkailijoita ei ymmärrettävistä syistä ole.

En näe tulevaisuutta täällä tällä hetkellä. Kaikkialla on turvatonta.
Vanhempani pelkäävät puolestani. Mutta he uskovat, että kansa voittaa tällä kertaa, toteaa Htet Linn Swe.

Timo Kauppinen

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)