Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentaja kenraaliluutnantti Frederick “Ben” Hodges arvioi Venäjän viimeaikaista toimintaa ja sen Euroopan turvallisuudelle muodostamaa uhkaa Telegraphin haastattelussa.
Hänen mukaansa Venäjän uhka on todellinen. Hän ei kuitenkaan usko tilanteen eskaloitumiseen sotilaalliseksi välienselvittelyksi
”Venäjän suurlähettiläs uhkailee, että Tanskasta tulee ydiniskun kohde, mikäli se osallistuu mihinkään ohjuspuolustusohjelmaan. Sitten jos tarkastellaan tapaa, jolla venäläiset sotilaskoneet lentävät siviilikoneiden läheisyydessä ilman transpondereita, voidaan todeta, ettei kyse ole kovin ammattimaisesta toiminnasta”, Hodges toteaa esimerkkinä Venäjän uhkaavasta toiminnasta.
”Meitä ei kiinnosta rehti kamppailu kenenkään kanssa”, Hodges vastaa, kun häneltä kysytään Venäjän puolustusmenojen merkittävän kasvun herättämistä ajatuksista.
Venäjä on käynnistänyt valtaisan asevoimien modernisointihankkeen samalla kun useimmat länsimaat ovat leikanneet puolustusmenojaan.
”Haluamme kaikkien järjestelmiemme olevan ylivoimaisia. Emme ole mielestämme jääneet jälkeen, mutta Venäjä on kuronut etumatkaa kiinni joillakin osa-alueilla”, Hodges arvioi.
Hänen mukaansa Venäjän joukkojen osallistuminen Ukrainan taisteluihin on osoittanut Venäjän kehittäneen huimasti kykyjään etenkin elektronisessa sodankäynnissä.
Hodgesin mukaan Ukrainan tapahtumat ja Venäjän puolustusmenojen kasvu eivät ole kuitenkaan syösseet maailmaa uuteen kylmään sotaan
Kenraalin mielestä ainoastaan Venäjän ja Naton erilaiset käsitykset siitä, miltä Euroopan turvallisuusympäristön tulisi näyttää, muistuttavat kylmän sodan päivistä.
”Haluamme saada Venäjän takaisin mukaan kansainväliseen yhteisöön ja tekemään yhteistyötä islamistista terrorismia ja Iranin ydinasepyrkimyksiä vastaan.”
Venäjä ei hyökkää suoraan
Hodges ei pidä todennäköisenä, että venäläiset panssarit vyöryisivät Nato-maahan. Hänen mukaansa Naton turvatakuut otetaan Venäjälläkin tosissaan.
”Vaarana on, että Venäjä yrittää painostaa rajoillaan sijaitsevia Nato-maita muilla tavoilla”, Hodges toteaa.
Hänen mukaansa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi propagandaa, taloudellista painetta ja rajaloukkauksia.
”On erilaisia tapoja pitää painetta yllä. He eivät halua tehdä selvää hyökkäystä. He haluavat tilanteen, jossa kaikki 28 Nato-maata eivät totea, että kyseessä on hyökkäys.”
Naton turvatakuiden soveltaminen vaatii kaikkien puolustusliiton jäsenten yhteisen päätöksen.
Esimerkkeinä painostuksen välineistä Hodges mainitsee Baltian maiden suuret venäjänkieliset vähemmistöt ja Venäjän vaikutusvallan Itä-Euroopan maataloustuotteiden kuluttajana.
Hodgesin mukaan presidentti Vladimir Putin on kuitenkin jo sortunut virheeseen, mikäli hänen tavoitteenaan on horjuttaa Naton rivejä.
”Walesin huippukokouksessa koettiin yhtenäisyyttä, jollaista en ole ennen nähnyt. Se oli seurausta Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään ja itsenäisen Ukrainan rajojen muuttamisesta voimakeinoin. Se oli suora vastaus Venäjän käytökseen Krimillä”, Hodges kertoo.
Hänen mukaansa myös ”perinteisesti puolueettomien” Suomen ja Ruotsin aikeet tehdä entistä lähempää puolustusyhteistyötä Natoon kuuluvien Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa osoittavat tästä.
”Kukaan ei yritä liittyä Venäjään. Yksikään maa ei ryntää Venäjän siipien suojiin”, Hodges muistuttaa.
”Miksi niin moni maa haluaa liittyä Euroopan unioniin tai Natoon? Kyse on arvoista. He haluavat turvaa ja vaurautta.”
