Verkkouutiset

Amerikkalaisarvio: Tämä on Suomen puolustuksen heikkous

Kirjoittajien mukaan muilla on paljon opittavaa Suomelta, mutta heikkouskin löytyy.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomi ymmärtää Venäjän haasteen, Atlantic Council -ajatushautomon vanhempi tutkija Hans Binnendijk ja Euroopan turvallisuuteen ja Transatlanttisiin kysymyksiin erikoistunut johtaja Stephen Shapiro toteavat Defense Newsin mielipidekirjoituksessaan.

– Suomi on aina ollut tiukan realistinen Moskovan haasteiden suhteen, ja tänä päivänä se on entistä kyvykkäämpi ilmaisemaan sitä (tästä todistaa sen rajattu osallistuminen Naton hiljattaiseen Trident Juncture -harjoitukseen). Vaikka Suomi onkin naapureitaan vähemmän alarmistinen, ymmärtää se, että (Venäjän) presidentti Vladimir Putinin stragisena tarkoituksena on käyttää kaikkia työkaluja lännen jakamiseen, kansainvälisen järjestyksen nakertamiseen ja Venäjän palauttamiseen suurvallaksi. Suomi vastaa tähän yhdistämällä riippumatonta ja kumppanuussuhteisiin perustuvaa puolustusta dialogiin – pitkälti kuten Nato toimi kylmän sodan aikaan, tutkijat kirjoittavat.

Amerikkalaisasiantuntijat suitsuttavat Suomen kattavaa puolustusta. Kiitosta saavat niin kokonaismaanpuolustus kuin Suomen tehokkaana pidetty puolustusbudjetointikin.

Erityisen merkittävänä kirjoittajat pitävät sitä, että Suomi pärjää ilman muodollisia liittolaisia.

– Monet suomalaiset pitävät itseään strategisesti ”saarivaltiona”, joka voi turvata vain itseensä ja ehkä naapurimaa Ruotsiin. Suomi on eräs Euroopan puolustusorientoituneimmista maista, vaikka se samaan aikaan nappaakin myös onnellisimman ja parhaiten hallitun tittelit.

Tutkijoiden mukaan Yhdysvalloilla ja Nato-liittolaisilla on paljon opittavaa Suomen kattavasta puolustuksesta etenkin Venäjän hybridisodankäyntiin vastaamisen osalta.

– On huomionarvoista, että jokaisella suomalaisvirastolla on sekä rauhanajan että kriisiajan velvoitteet. Tämä vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä ja rakentaa jotakin, jota kutsutaan ”piikkisikapuolustukseksi”. Siinä vihollinen ei kykene puremaan paloja uhristaan.

Hans Binnendijk ja Stephen Shapiro korostavat, ettei Suomi ole kuitenkaan pelkkä piikkisika.

– Sen sotilaalliset kyvyt ovat varteenotettavat. Kalusto kalpenee vain harvoille Euroopassa: se lentää 60 amerikkalaista F-18:ta, sillä on riittävät merivoimat ja miinoitus rannikoidensa puolustamiseen, sillä on toiseksi eniten taistelupanssarivaunuja Euroopassa ja yksi moderni tykki jokaiselle pitkän Venäjän rajansa mailille.

Suomen puolustuksessa on Binnendijkin ja Shapiron mukaan kuitenkin heikkous.

– Suomi luottaa vahvasti reserveihinsä tämän vaikuttavan asearsenaalinsa käytössä. Vaikka se (resevi) varmasti voidaankin aktivoida tarpeeksi nopeasti Ukrainan Donbassin ”pienten vihreiden miesten” kaltaisten pienimuotoisten tunkeutumisten päihittämiseksi, ei riittäviä reservejä todennäköisesti saataisi mobilisoitua lyhyellä varoitusajalla riittävän pian suuren venäläisinvaasion torjumiseksi, tutkijat arvioivat.

Suomessa hiljattain vierailleiden Binnendijkin ja Shapiron mukaan Suomen ”strateginen vastaus tähän puutteeseen” on selittää, ettei Venäjä tulisi koskaan tekemään tällaista hyökkäystä Suomeen ja että täysimittainen venäläishyökkäys tarkoittaisi joka tapauksessa sitä, että iso osa Eurooppaa olisi mukana sodassa.

Toinen Suomen heikkous liittyy asiantuntijoiden mukaan sen kykyyn saada luotettavasti ja oikea-aikaisesti puolustusmateriaalia Yhdysvalloista. Tämä on seurausta siitä, ettei Suomi ole Naton jäsen tai kuulu Yhdysvaltojen merkittäviin Naton ulkopuolisiin liittolaisiin.

Tutkijat esittävät ratkaisuna yhteistyön syventämistä Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa sekä muun muassa joukkojen lähettämistä mukaan Nato-osastoon Viroon. Verkkouutiset kertoo ehdotuksista lisää alta löytyvässä jutussa.

LUE MYÖS:

Tutkijat Suomelle: Uudet hävittäjät USA:sta, joukkoja Viroon

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)