Vaikka koronaviruskriisi ravistelee nyt myös Venäjää, lukuisissa venäläiskommenteissa on viime viikkojen aikana toistunut suoranainen vahingonilo länttä kohtaan. Se ahdinko, johon pandemia on monet läntiset yhteiskunnat ajanut, on Venäjällä nähty osoituksena niiden heikkoudesta. Innokkaimmissa venäläisarvioissa on jopa kiiruhdettu vakuuttamaan uuden Jaltan konferenssin välttämättömyyttä koronan jälkeisen maailmanjärjestyksen luomiseksi.
– Moskovan ilakointi on paljonpuhuvaa, mutta ennenaikaista, kokenut amerikkalaistutkija, tohtori Stephen Blank toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) julkaisemassa artikkelissa.
– Naton asevoimat ovat jo osoittaneet solidaarisuutensa ja tehokkuutensa omien maidensa kansalaisten puolesta. Brittisotilaat ovat esimerkiksi rakentaneet yhden maansa suurimmista sairaaloista tyhjästä parissa viikossa. Naton ulkoministerit antoivat 2. huhtikuuta Euroopan-joukkojen komentajalle, kenraali Tod Woltersille tehtävän koordinoida lääkintätarvikkeiden ja -henkilöstön ilmakuljetuksia taistelussa koronaviruksen muodostamaa ”näkymätöntä vihollista” vastaan, Blank sanoo.
Naton katastrofikeskus EADRCC vastaa puolustusliiton jäsenvaltioiden esittämien tukipyyntöjen koordinoinnista, ja Naton koneet ovat jo siirtäneet lääkintätarvikkeita useisiin maihin.
Vanhat uhat eivät ole väistyneet
Koronaviruspandemia on saattanut Blankin mukaan viedä huomiota muilta strategisilta haasteilta, vaikka ne eivät suinkaan ole kadonneet.
– Venäjä ei osoita merkkejä valmiudesta neuvotella Ukrainan kanssa eikä myöskään Eurooppaan kohdistuvan informaatiosodankäynnin tai muiden uhkien vähentämisestä, Blank muistuttaa.
– Jos covid-19-virus on toistuva, syklinen uhka, kuten jotkut ennustavat, ennen kuin rokote tai vastalääke on kehitetty, edessämme on epäilemättä pitkäkestoinen paine priorisoida julkisessa taloudessa terveydenhuoltomenoja puolustuksen edelle. Tämä trendi tarjoaa Moskovan ja Pekingin vallanpitäjille lukuisia mahdollisuuksia kampanjassaan Naton yhtenäisyyden rapauttamiseksi, hän toteaa.
Blank kuitenkin uskoo kriisin avaavan myös tilaisuuden läntisen puolustusliiton vahvistamiseen.
– Jäsenmaiden asevoimat ovat osoittaneet korvaamattomuutensa ja tehokkuutensa kansanterveyden turvaamisessa. Kansalaisten kasvanut tuki maidensa asevoimia kohtaan olisi kyettävä oikeanlaisen poliittisen johtajuuden avulla kanavoimaan nykyistä suuremmiksi panostuksiksi valmiuteen ja logistiseen tukeen, hän sanoo.
– Sen pitäisi auttaa ratkaisemaan logistiikkaan, Euroopan kuljetusinfrastruktuuriin ja lääkinnälliseen tukeen liittyvät puutteet mahdollisten vihollisuuksien tai uuden humanitaarisen kriisin sattuessa. Näihin panostaminen edistää Naton kykyä mennä nopeasti sinne, missä kriisi ikinä onkaan, hän toteaa.
Laaja turvallisuus korostuu
Kokemukset koronakriisistä korostavat Blankin mielestä myös sotilaalliseen harjoitteluun panostamisen tärkeyttä.
– Se edistää liittoutuneiden kyvykkyyksiä yhteiskunnallisen resilienssin tukemisessa niin hätätilanteissa kuin sotilasoperaatioiden yhteydessä. Ennusteita tämän mittakaavan pandemioista on jo vuosien ajan rutiininomaisesti esitetty sekä sotapeleissä että taloudellisissa ennusteissa, hän sanoo.
Turvallisuus on Blankin mukaan jo pitkään käsitetty valtioalueen puolustusta laajemmaksi kokonaisuudeksi. Hän uskoo viimeistään nyt ymmärrettävän, että turvallisuuteen kuuluu myös puolustautuminen epidemioita ja pandemioita vastaan.
– Asevoimilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä on siinä olennaisen tärkeä rooli, johon Nato-maiden hallitusten Washingtonista Skopjeen on nyt tartuttava ja josta niiden on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Nyt heti on aika ryhtyä toimeen ulottamalla yhteisen puolustuksemme rakentaminen pandemioihin siinä missä sotilaallisiin uhkiinkin, Blank toteaa.
