Ennakkoäänestysaikana voi äänestää vapaasti missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä 23.1. kukin äänestää äänioikeusilmoituksessa mainitussa äänestyspaikassa.
Aluevaaleissa on kotimaassa yhteensä 900 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Vaalipäivän äänestyspaikkoja on 1664.
Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 12.-15.1. Ennakkoäänestyspaikkoja on ulkomailla 70 eri valtiossa yhteensä 94 toimipaikassa. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä. Ulkomailta on mahdollista äänestää myös kirjeitse.
Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.
Epidemiatilanne otetaan huomioon vaalijärjestelyissä
Oikeusministeriön mukaan aluevaalit toimitetaan epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä. Ministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ottavat aluevaalien järjestelyissä huomioon epidemiatilanteen. THL:n näkemyksen mukaan äänestäminen on vähäisen riskin tilanne.
Oikeusministeriö ja THL ovat laatineet yhteistyössä ohjeita vaaliviranomaisille vaalien terveysturvallisesta järjestämisestä korona-aikana. Tarvittaessa noudatetaan paikallisten terveysviranomaisten antamia tarkempia ohjeita.
Kasvomaskin ja käsihuuhteen käyttö on tärkeää samoin kuin riittävän etäisyyden säilyttäminen muihin äänestettäessä. Vaalivirkailijat pitävät huolta turvallisuudesta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa.
Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.
Äänioikeutetut aluevaaleissa
Henkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on äänioikeus aluevaaleissa omalla hyvinvointialueellaan. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa.
Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.
Äänioikeutetut ovat saaneet Digi- ja väestötietovirastolta postitse ilmoituksen äänioikeudesta. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus on lähetetty Suomi.fi-palveluun.
Äänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään. Sen voi tehdä kuvallisella asiakirjalla, esim. ajokortilla, henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta.
Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten.
Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan hetkeksi kasvomaskin henkilöllisyyden toteamiseksi.
