Alle puolet perusturvan varassa elävistä työttömistä uskoo työllistyvänsä

Kelan tutkimuksen mukaan vain alle puolet työttömistä oli hakenut työtä viimeisen neljän viikon aikana.

Työvoimapoliittiseen palveluun osallistuminen ei näytä lisäävän työttömien uskoa uuden työn löytymiseen. Palveluiden vaikuttavuutta heikentävät etenkin työttömien terveysongelmat.

Kelan tutkijat epäilevät lausuntokierroksella olevaa aktiivisen työnhaun mallia, jossa työttömän työnhakijan tulisi hakea keskimäärin 12 työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.

– Voidaan kuitenkin kysyä, missä määrin työttömät tosiasiallisesti aktivoituvat puhumattakaan työllistymisestä, kun työn kysyntä on selvästi vähäisempää kuin työn tarjonta, kirjoittavat Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas, tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson, johtava tutkija Minna Ylikännö, vastaava analyytikko Johanna Aarnio sekä Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija Maarit Lassander Kelan tutkimusblogissa.

Kelan tutkimus teetti tammikuussa 2017 Taloustutkimus Oy:llä puhelinhaastattelututkimuksen, jossa kohderyhmänä olivat Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat asiakkaat. Tutkimuksen tulosten perusteella saadaan tutkijoiden mukaan hyvä kuva siitä, millaisella tasolla perusturvan varassa elävien työttömien taloudellinen tilanne, toimeentulo ja subjektiivinen hyvinvointi ovat.

Työttömien hyvinvointikyselyyn vastasi 1 000 Kelasta työttömyysturvaa saavaa työtöntä.

Tulevaisuudenuskon on aiemmissa tutkimuksissa havaittu selittävän eroja hyvinvoinnissa. Työttömillä tätä mittaa hyvin se, millaiseksi he uskovat omat edellytyksensä uudelleentyöllistymiseen.

Työllistyminen kiinni työkyvystä, työttömyyden kestosta ja hakuaktiivisuudesta

Haastatelluista työttömistä hieman alle puolet (45 %) oli hakenut työtä viimeisen neljän viikon aikana. Kolme neljäsosaa haastateltavista kertoi voivansa aloittaa työnteon seuraavan kahden viikon aikana.

Valtaosa perusturvan varassa elävistä työttömistä olisi siis valmis vastaanottamaan työn, vaikka eivät enää aktiivisesti työtä etsisikään.

Uuden työn löytymiseen seuraavien 12 kuukauden aikana uskoi vajaa puolet (43 %) työttömistä. Hieman alle puolet ei uskonut löytävänsä työtä, ja joka kymmenes ei uskaltanut arvella asiaa suuntaan eikä toiseen.

Tulosten mukaan usko uudelleentyöllistymiseen riippuu koetusta työkyvystä, työttömyyden kestosta ja työnhakuaktiivisuudesta.

Myös kotitalouden rakenne selittää uskoa uuden työn löytymiseen, samoin vapaa-ajalla tapahtuva opiskelu eli oman inhimillisen pääoman kartuttaminen.

Yksin asuvat pessimistisimpiä työn löytymisen suhteen

Muita pessimistisempiä uuden työn löytymisen suhteen ovat yksin tai muiden aikuisten kuin puolisonsa kanssa asuvat työttömät, joilla työttömyys on pitkittynyt. Samoin muita pessimistisempiä ovat ne työttömät, jotka kokevat työkykynsä keskimääräistä heikommaksi ja joko siksi tai muusta syystä eivät ole aktiivisia työnhaussa.

Usko työllistymiseen oli muita suurempi perheellisillä ja niillä, jotka käyttivät opiskeluun enemmän kuin viisi tuntia aikaa viikossa.

Korkeintaan vuoden työttömänä olleilla usko uudelleentyöllistymiseen oli selvästi suurempi kuin pitkään, jopa useita vuosia työttömänä olleilla.

Osallistuminen työvoimapoliittiseen palveluun ei kuitenkaan näy vahvempana uskona uudelleentyöllistymiseen.

– Tätä on vaikea selittää muulla kuin sillä, että työttömät eivät koe heille tarjottujen palvelujen edesauttavan uuden työn saamista, tutkijat toteavat.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt