Verkkouutiset

Norjalaissotilaat nauttivat nykyisestä kylmästä sodasta Cold Response 2020 -harjoituksessa Finnmarkissa. LEHTIKUVA / HANDOUT / SIMON AMDAL / THE NORWEGIAN ARMY

”Alkoiko taas kylmä sota?”

Kansanedustajan mukaan ideologista taistelua ei ole, vain kovia otteita.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen kirjoittaa Puheenvuorossa uudesta kylmästä sodasta.

– Kun olin nuori, niin elimme kaksinapaisessa maailmassa, jossa läntisiä demokratioita ja markkinatalousmaita johti USA ja sitä haastoi sosialistinen leiri Neuvostoliiton ja Kiinan johdolla. Lähes kaikki maailman maat olivat valinneet puolensa. Joitakin harvoja poikkeuksia toki oli, jotka olivat virallisesti puolueettomia, Arto Satonen toteaa.

Suomi oli yksi kummallisuuksista. Satosen mukaan olimme demokratia ja markkinatalousmaa, mutta samalla YYA-sopimuksen kautta sidottu yhteistyöhön tärkeimmän kauppakumppanin Neuvostoliiton kanssa.

– 2020-luvulla maailmassa ei enää ole ideologioiden välistä taistelua. Länsi on toki edelleen liberaaliin demokratiaan perustuva järjestelmä, jossa ihmisoikeudet ovat keskeisellä sijalla. Lännen sisällä on toki voimia, jotka haastavat demokratiaa. Näin on erityisesti USA:ssa, mutta ei ainoastaan siellä. Kiinalla, Venäjällä ja niiden kaltaisilla mailla ei oikeastaan ole ideologiaa, eikä demokratiaa, vaan kansallismielinen autoritäärinen hallinto, joka tarvittaessa käyttää vallassa pysyäkseen kovia otteita sekä kotimaassa että ulkomailla, kansanedustaja kuvailee.

Hänen mukaansa USA pyrkii vastavoiman luomiseen Kiinan kasvavalle mahdille. Venäjä on pyrkinyt lisäämään yhteistyötä Kiinan kanssa, ja on etupiirivaatimuksillaan ja joukkojen keskittämisellä Ukrainan rajalle haastanut EU:ta ja NATOa.

– Lisäksi Venäjä on aktiivisesti tukenut naapurivaltioidensa autoritäärisiä johtajia Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa mielenosoitusten kukistamisessa.

Merkit uudesta kylmästä sodasta ovat Arto Satosen mukaan ilmassa.

– Rajalinja on muotoutumassa demokraattisten valtioiden ja autoritääristen valtioiden välille. Demokraattiset valtiot puolustavat kansojen itsemääräämisoikeutta, lehdistönvapautta ja ihmisoikeuksia sekä haluavat edistää näiden arvojen toteutumista kaikkialla maailmassa. Autoritääriset valtiot puolestaan pyrkivät pitämään oman maansa demokraattisen opposition kurissa ja horjuttavat esimerkiksi kyber- ja hybridivaikuttamisella demokratiaa läntisissä maissa.

Suomelle tällaisen uuden vastakkainasettelun muodostuminen ei hänen mukaansa ole myönteinen asia.

– Meidän ulkopolitiikkamme on perinteisesti nojannut hyviin suhteisiin kaikkiin suurvaltoihin, vaikka pidämme aktiivisesti esillä esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiä ja ympäristöasioita. Suomi joutuu miettimään mikä on meidän kannalta paras ratkaisu. Länsi on Suomelle luonteva kumppani, mutta silti on tärkeää pitää hyvät kahdenkeskiset välit myös Venäjään.

– Itsenäisenä maana Suomi itse yhdessä NATO-maiden kanssa päättää siitä, liitymmekö NATOon vai emme. Se on meidän oikeutemme.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)