Uusi alkoholilaki sallii anniskeluravintoloiden jatkavan myyntiä kello neljään asti yöllä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Alkoholin vapautuksen piti johtaa kauhukuviin – näin siinä kävi

Sääntelyn vapauttamisen kauhukuvat eivät näytä toteutuneen.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) kertoo twitterissä alkoholilain uudistuksen vaikutuksista ravintolakäyttäytymiseen.

Sääntelyn vapauttaminen ei vaikuta Razmyarin puheiden perusteella johtaneen aivan sellaisiin ongelmiin  kuin ennen lakiuudistusta joskus maalailtiin.

– Ravintoloiden vapautuneiden aukioloaikojen hyviä puolia kuuluu olevan se, että porukka lähtee baareista porrastetusti, Razmyar sanoo.

– Riittää takseja, snägäreillä tasaisempi asiakasvirta, kaduilla ja baarien edustoilla vähemmän häiriöitä ilman klo 4:n piikkiä, hän jatkaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo vastaa Razmyarille todenneensa tämän jo etukäteen uudistuksen vastustajille.

Wallinheimo totesi keskiviikkona, ettei mikään viittaa siihen, että alkoholilain uudistus veisi kehitystä väärään suuntaan. Toistaiseksi kauhukuvat kulutuksen ja haittojen kasvusta eivät näytä toteutuneen.

– Suomi eurooppalaistuu alkoholikulttuurissa. Hyvä näin, Sinuhe Wallinheimo sanoi.

Wallinheimo viittasi tästä löytyvään Ylen juttuun. Sen mukaan alkoholittomien tuotteiden myynti on kasvussa. Kauppoihin alkoholilain uudistuksen myötä vapautuneiden aiempaa vahvempien alkoholijuomien menekki on taas ollut monelle kauppiaalle pettymys.

Esimerkiksi S-ryhmän kaupoissa keskioluen myynti on muutaman prosentin laskussa, eivätkä vahvat oluet ole sitä uhanneet. S-ryhmällä vahvojen oluiden myynti on ollut noin 6 prosenttia kaikesta olutmyynnistä.

THL toppuuttelee

Alkoholilain uudistuksen ainakin toistaiseksi toteutumatta jääneet kauhukuvat ovat puhuttaneet mediassa.

THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan olisi kuitenkin mietittävä, millä aikavälillä lain vaikutuksia on järkevä arvioida.

– Mikä uudessa alkoholilaissa voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä? Mahdollinen vaikutus syntyy erilaisista välittävistä mekanismeista. Tällaisia mekanismeja ovat esimerkiksi taloudellinen saatavuus eli hinta, fyysinen saatavuus eli valikoima, myyntipisteet ja myyntiajat, sekä markkinointi. Alkoholinkulutuksen odotetaan muuttuvan vasta tällaisten välittävien tekijöiden muutoksen myötä, Mäkelä kirjoitti hiljattai THL:n blogissaan.

Lain vaikutuksia välittävien mekanismien muutoksen suuruus ja sen myötä mahdollinen kulutuksen ja haittojen muutoksen suuruus jää Mäkelän mukaan vielä nähtäväksi.

Lain vaikutukseksi arvioitiin ennakkoon THL:ssä kuuden prosentin lisäys kokonaiskulutukseen ja 150 alkoholiperäisen kuoleman lisäys.

– Lain yhteydessä päätetyn alkoholiveron korotuksen kanssa vaikutus kokonaiskulutukseen arvioitiin neljäksi prosentiksi. Jos lakimuutoksella olisi neljä prosenttia kulutusta lisäävä vaikutus, se ei silti välttämättä näkyisi vuotta 2017 korkeampana kulutustasona – jos muut tekijät vievät kulutuksen tasoa toiseen suuntaan.

Jos uusi alkoholilaki ei aiheuttaisi valikoimissa, hinnoissa tai markkinoinnissa suurempia muutoksia kuin jo nähdyt, vaikutukset kulutukseen ja haittoihin jäisivät Pia Mäkelän mukaan todennäköisesti ennakoitua pienemmiksi.

– Kansanterveyden kannalta tämä olisi erittäin iloinen ja tervetullut uutinen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt