X
SULJE MAINOS
Aljaksandr Lukasenka. / Euronews

”Aljaksandr Lukašenka on piikki Kremlin lihassa”

Jos Valko-Venäjän diktaattori väistyy, maan länsisuuntaus on Brian Whitmoren mielestä realistinen vaihtoehto.

Valko-Venäjää diktatorisesti hallitsevan Aljaksandr Lukašenkan viimeaikaiset toimet ovat amerikkalaistutkija Brian Whitmoren mukaan suistaneet maan Pohjois-Korean tielle, mutta myös lisänneet jännitteitä suhteessa Venäjään.

Presidentti Vladimir Putinin hallintoa on hänen mukaansa ärsyttänyt muun muassa vihjailut siitä, että Valko-Venäjän opposition Telegram-kanavaa rahoittaisi venäläinen oligarkki Uralin alueelta. Kyse ilmeisesti olisi valkovenäläissyntyisestä teollisuusmagnaatista Dmitri Mazepinista, joka on jo kiiruhtanut kiistämään tiedot.

– Kesäkuun 7. päivänä Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puuttui peliin varoittamalla Valko-Venäjää ”leikkimästä kissaa ja hiirtä” lisäten, että ”koska tällaisia väitteitä ja syytöksiä on esitetty, asia on selvitettävä, Whitmore kertoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Koska Mazepin-väitteen esitti ensimmäisenä Valko-Venäjän vangitsema toimittaja Raman Pratasevitš, joka todennäköisesti joutuu noudattamaan Lukašenkan hyväksymää käsikirjoitusta, käytännössä Valko-Venäjän hallinto siis syyttää venäläisoligarkkia maan opposition tukemisesta.

– Ensi silmäyksellä tässä ei tunnu olevan mieltä. Miksi Lukašenka hyökkäisi venäläisiä suojelijoitaan vastaan aikana, jolloin hänestä on tullut lännessä niin toksinen, ettei hänellä enää ole mitään mahdollisuutta palata peluuttamaan [Venäjää ja länttä] toisiaan vastaan, Whitmore kysyy.

Yksi selitys voisi hänen mukaansa olla se, että Lukašenka kokee Venäjän uhkaavan asemaansa. Kreml on nimittäin pyrkinyt hyödyntämään Valko-Venäjän ahdinkoa vahvistaakseen omaa taloudellista, poliittista ja sotilaallista jalansijaansa maassa. Siinä juuri Mazepinilla on ollut keskeinen rooli.

Vastustuskyky on vahvistunut

Whitmore kertoo valkovenäläisen ulkopolitiikan tutkijan Arseni Sivitskin arvioineen, että Kreml saattaa kaavailla Lukašenkalle samankaltaista kohtaloa kuin Moldovasta maanpakoon lähteneelle Vladimir Plahotniucille, josta sekä Venäjä että länsi olivat vuoteen 2019 mennessä saaneet tarpeekseen.

– Joe Bidenin ja Vladimir Putinin huipputapaamisen aattona Venäjän media esimerkiksi raportoi Venäjän poistaneen Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan etsintäkuulutettujen listaltaan, Whitmore sanoo.

Hän muistuttaa, että Moldovan presidentiksi nousi länsimielinen Maia Sandu vain puolitoista vuotta Plahotniucin syrjäyttämisen jälkeen. Mielipidemittausten mukaan Sandun puolue on myös voittamassa maansa heinäkuiset parlamenttivaalit selvin numeroin.

Vaikka Kreml on Whitmoren mukaan epäilemättä valmis koviinkin otteisiin vaikutusvaltansa säilyttämiseksi Valko-Venäjällä, Moldovan kaltaisen länsimielisen kehityslinjan toistuminen ei hänen mielestään ole poissuljettu vaihtoehto.

– Valkovenäläinen yhteiskunta on muuttumassa yhä länsimielisemmäksi ja vastustuskykyisemmäksi suhteessa Venäjän ylivaltaan, hän toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt