Verkkouutiset

Alexander Stubb Kreikan kriisistä 2015: En tiennyt onko hallitus kasassa, kun laskeudun

Entinen pääministeri kertoo, miten Kreikan kriisistä tuli käännekohta euron tarinassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nykyinen Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb (kok.) toimi vuonna 2015 valtiovarainministerinä. Tuolloin Kreikan talouskriisi leimahti kesällä ilmiliekkeihin, kun maa ajautui maksukyvyttömyyteen. Maan ero eurosta oli lähellä.

Nyt Stubb kertoo Suomi 100 -kolumnisarjaan kuuluvassa kirjoituksessaan, miten Kreikan kriisi ratkaistiin – ja miten päätökset yleensä Euroopan unionin pöydissä syntyvät.

Stubbin mukaan tilanne oli kesällä 2015 Suomen kannalta erityisen hankala. Juha Sipilän (kesk.) uuden hallituksen ohjelmassa oli määritelty tiukat rajat kriisimaiden rahoitukselle. ”Ei uutta rahaa”, oli Stubbin mukaan ohjelman perusviesti.

– Neuvottelut Brysselissä olisivat hallitusyhteistyön ensimmäinen testi, Stubb kirjoittaa.

Hän kertoo, että vaikeimmat neuvottelut osuivat kesälomaviikolle. Stubbin perheen oli tarkoitus viettää lomaa Sisiliassa, mutta se sai jäädä väliin.

Silloinen valtiovarainministeri osallistui hallituksen EU-ministerivaliokunnan kokoukseen puhelimitse Milanon lentokentältä käsin. Stubb joutui koneeseen noustessaan toteamaan, ettei annetun mandaatin puitteissa voi neuvotella.

– Ohjeistin VM:n virkamiehiä hakemaan luovaa ratkaisua. Kun nousin koneeseen, en ollut varma, onko hallitus vielä kasassa, kun laskeudun Brysseliin.

Lennon aikana Suomen kantaa oli korjattu, mutta Suomen linja oli silti kaikista tiukin. Saksan ja Hollannin avulla tavoitteista saatiin pidettyä kiinni.

– Miksi? Koska halusimme suojella veronmaksajien rahoja. Ehdollisuus säilyi, Stubb kertoo.

Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen kanssa Suomi sai neuvoteltua asiakirjaan kohdan, jolla olisi mahdollistettu Kreikan eurojäsenyyden jäädyttäminen.

– Kyse oli poliittisen paineen lisäämisestä, ei niinkään juridisesta kannanotosta. Halusimme viestittää, että jos ei pidä säännöistä kiinni, niin sille on seurauksia, Stubb kertoo.

Hänen mukaansa tilanne vietiin äärirajoille.

– Oli tasan kaksi vaihtoehtoa: Kreikan euroero tai kompromissi. Päädyttiin jälkimmäiseen kuten niin usein aiemmin, Stubb toteaa.

Sen jälkeen pahin eurokriisissä oli Stubbin mukaan ohi.

– Tukipaketit ja vakausmekanismit toimivat. Moni tuen saanut maa tekikin paluun markkinoille. EU:n instituutioita oli vahvistettu. Pankkeja oli pelastettu. Euron kuoleman julistaneet profeetat vaikenivat. Euroopan taloudet lähtivät kasvuun, Stubb kuvailee.

Hänen mukaansa Kreikan neuvottelut olivat esimerkki siitä, miten Euroopan unionin neuvottelut usein etenevät. Itse kokoukset ovat Stubbin mukaan kuin vertaistukiryhmä. Ministerit ymmärtävät, että kotimaassa on paineita. Kollegoja autetaan. Ilmapiiri on Stubbin mukaan EU-pöydissä rauhallisempi kuin neuvottelijoilla Suomessa.

Mitä korkeampi neuvottelutaso on, sitä varmemmin EU-pöydissä saavutetaan kompromissi.

– EU:n perusolemukseen kuuluu ratkaisukeskeisyys. Kompromissin löytäminen kestää, mutta jossain vaiheessa se aina löytyy. Vaiheita on yleensä kolme: kriisi, kaaos ja epätäydellinen ratkaisu. Sellaista se on se EU-valtiovarainministereiden elämä, Stubb toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)