– Suhteutettuna kansainvälisen politiikan tärkeyteen Suomen tulevaisuuden suhteen emme keskustele siitä tarpeeksi. Tässä on kyse suurista arvokysymyksistä – siitä, mihin me kuulumme, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb sanoo Helsingin Sanomille.
Natoon kuuluminen olisi hänen mukaansa Suomen turvallisuusetujen mukaista. Stubbin mielestä Suomen olisi pitänyt hakea Naton jäsenyyttä yhtä aikaa EU-jäsenyyden kanssa 1990-luvulla.
Hän pitää EU:ta ja Natoa eräänlaisina sisaruksina.
– Olen melko rauhallisin mielin meidän nykyisen asemamme suhteen. Olemme omalla tavallamme lähempänä Natoa kuin monet Nato-jäsenmaat itse.
Stubbin mukaan Ruotsin liittyminen Natoon asettaisi Suomen hankalaan asemaan.
– Syntyisi eräänlainen turvallisuustyhjiö, jossa Suomen turvallisuudella voitaisiin ikään kuin pelata, kun muut Pohjoismaat kaikki plus Baltian maat olisivat Natossa. Meidän seitsemästä lähimmästä naapuristamme kaikki olisivat Nato-jäseniä, ja me olisimme siinä kainalossa yksin. Se muodostaisi meille ongelman.
Stubb korostaa, että Natosta on vaikea keskustella Suomessa, koska asiaa käsitellään lähinnä mielipidemittausten kautta.
Stubbin mukaan ainoastaan tasavallan presidentti voi tuoda muutokseen yleiseen mielipiteeseen, jossa ei ole ollut suuria heilahteluita.
– Jos tasavallan presidentti ilmoittaisi suoraan, että olen päätynyt siihen johtopäätökseen, että tässä tilanteessa on Suomen turvallisuuspoliittisten etujen mukaista liittyä Natoon, niin uskoisin, että meidän kansalaismielipiteemme kääntyisi yhdessä yössä.
Istuva presidentti Sauli Niinistö ei ole tällä hetkellä viemässä Suomea Natoon.
