Ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista henkilöistä enemmistö on Tilastokeskuksen mukaan lähtöisin korkean kehitystason maista, mutta matalamman kehitystason maista lähtöisin olevien määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti.
Hyvin korkean kehitystason maista oli viime vuonna Suomessa 184 300 henkeä ja korkean kehitystason maista 60 900 henkeä.
Keskitason kehityksen maa oli taustana 57 300 hengellä ja matalan kehityksen maa 42 700 hengellä.
Tilastokeskuksen luokittelu perustuu inhimillisen kehityksen indeksiin, joka kuvaa valtion sijoittumista mitattuna kolmella mittarilla mitattuna, jotka ovat odotettu elinikä, koulutus sekä elintaso.
Keskitason ja matalan kehityksen taustamaaryhmiin lukeutuvien ulkomaalaistaustaisten määrä on kahden vuosikymmenen aikana kasvanut Suomessa viisinkertaiseksi. Kun vuonna 2000 heitä oli 16 600, niin viime vuonna määrä oli 99 900 henkeä.
Samana aikana korkean tai hyvin korkean indeksin maasta lähtöisin olevien määrä on vain kaksinkertaistunut 79 800 henkilöstä 165 400 henkilöön.
Vuosien 2000–2019 aikana matalan taustamaaryhmän osuus kaikista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista on kasvanut 7 prosentista 12 prosenttiin. Vastaavasti keskitason taustamaiden osuus on noussut 10 prosentista 17 prosenttiin ja korkean indeksiryhmän osuus 15 prosentista 18 prosenttiin.
Hyvin korkean kehitystason maista lähtöisin olevien osuus on sen sijaan laskenut 68 prosentista 53 prosenttiin.
Taustamaalla Tilastokeskus tarkoittaa äidin tai isän syntymävaltiota, tai jos sitä ei ole tiedossa, henkilön omaa syntymävaltiota.
