Eesti Päevaleht kysyi kolmelta venäläiskirjoittajalta ja -analyytikolta, mitä nämä arvelevat Venäjän vangitusta oppositiojohtajasta Aleksei Navalnyista.
Novaja Gazetan ja Moskovan Kaiun toimittajana tunnettu Julia Latynina sanoo, että Navalnyi on ennen kaikkea populisti, mutta huomauttaa ettei siinä ole mitään väärää; demokraattisen politiikon pitääkin olla mahdollisimman monelle mieleen. Navalnyin ykkösteema on korruption vastustaminen.
-Navalnyi ei ole oikeistolainen eikä vasemmistolainen, koska niin kauan kuin vallassa ovat kleptokratia [varkaiden valta] ja ihmiset, jotka ajattelevat 1990-luvun bandiittien tapaan, on kaikki yksinkertaisempaa. Riittää vain, että pääsemme irti kleptokratiasta ja sitten vasta tulevat muut kysymykset, jotka Venäjällä on edessään.
Hänen mukaansa on turha toivoa, että Navalnyi vaatisi Krimin palauttamista Ukrainalle.
-Jos sinne [Krimille] joskus menette, huomaatte, että paikalliset asukkaat ovat täysin neuvostoihmisiä, joista 80 %:a uskoo, että hyvä Vladimir Vladimirovitš [Putin] pelasti heidät hirmuisilta ukrainalaisfasisteilta, jotka muuten olisivat katkaisseet heidän kaulansa. Jos Krimin kuulumista joskus käsitellään, tuleeko paikallisten näkemystä kysyä? Epäilemättä! Tietysti kaikki tietävät, että Venäjän Krimillä järestämä kansanäänestys oli roskaa, mutta jos Krimillä järjestetään normaali kansanäänestys, valitsee enemmistö paikallisista rakkaan ”Isä Putinin”.
Latynina on varsin skeptinen kotimaansa muutoshaluihin. Hänen mukaansa maa on ”inertiassa” ja vain parin prosentin vähemmistö haluaa uudistuksia.
-Venäjän asukkaista 50-60 % on lojaaleja millaisella vallalle tahansa, vaikka heitä johtaisi puhuva papukaija, loput 20-30 % ei tee mitään, koska arvelevat, ettei siitä kuitenkaan mitään tulisi, ja vielä noin parikymmentä prosenttia on niitä, jotka pelkäävät.
Navalnyi ei ole fasisti – populisti kyllä
Venäläinen valtio-oppinut Valeri Solovei sanoo, ettei Navalnyi varmastikaan ole ”natsi tai fasisti”. Hänen mukaansa Navalnyi kyllä noudattaa kansallismielisiä periaatteita, mutta on hyvin maltillinen ja puhuu valtiollisesta kansakunnasta etnisen sijaan, sekä korostaa maahanmuuton laillisuutta.
-Aleksei on epäilemättä populisti, mutta ilman populistisia iskulauseita ei ole mahdollista saada itselleen yhteiskunnallista tukea. Tämän suhteen hän ei ole ainutlaatuinen. Länsimaissa käytetään nykyään populisti-leimaa kuin fasistia Venäjällä, huomauttaa Solovei.
Myös Solovei on sitä mieltä, että Krimin palauttaminen on epärealistinen vaatimus, eikä Navalnyi uhraisi kannatustaan sen takia.
-Jokainen venäläispoliitikko, joka ilmoittaisi Krimin olevan Ukrainaa, menettäisi heti mahdollisuudet tulla valituksi demokraattisissa vaaleissa. Kaikki omaa tulevaisuuttaan ajattelevat tunnustavat poliittisessa toiminnassaan Krimin de facto osana Venäjää. Venäjällä ei kannatettaisi poliitikkoa, joka vaatisi Krimin palauttamista Ukrainalle. Sen takia Navalnyi käyttäytyy pragmaattisesti. Vaikka Navalnyi itse oli kriittinen Krimin Venäjään-liittämisprosessin suhteen.
Entinen BBC:n Venäjän-toimituksen johtaja Konstantin Eggert sanoo, ettei hän enää näe Navalnyissa vuosituhannen alun äärikansallisia piirteitä, ja että tämä on ”kasvanut niistä pois”.
-En usko, että Navalnyi olisi äärikansallinen tai fasisti, hänen näkemyksensä ovat voimakkaasti muuttuneet. Jos puhutaan populismista, se riippuu siitä, kuinka paljon Putinin hallinto varastaa. Ja se varastaa paljon. Kyllä, Navalnyi puhuu hallinnon kannalta ikävistä asioista, mutta hän puhuu asioista, jotka tavallinen ihminen ymmärtää.
Eggert nostaa esiin Navalnyin antaman vastauksen, kun hän kysyi radiolähetyksessä Navalnyilta eikö tämä ole liian kokematon. Kysymyksen ja ennen kaikkea siihen saamansa vastauksen myötä Eggert menetti työpaikkansa.
-Mikä on hullumpaa kuin se, että valtion johdossa on sotarikollinen, joka aloitti sodan keskellä Eurooppaa ja ampui alas matkustajalentokoneen? kuului Navalnyin vastaus.
