Maan uumenissa piilee valtava määrä uusiutuvaa energiaa, joka riittäisi periaatteessa koko ihmiskunnan käyttöön loputtomasti, kertoo Aamulehti. Pelkästään Suomen maankamaran ylimpään 300 metriin on varastoitunut noin tuhat kertaa Suomen vuotuisen energiantuotannon verran geotermistä energiaa eli maalämpöä. Mitä syvemmälle mennään, sitä enemmän geotermistä energiaa maan alla on.
Geoterminen lämpö kiinnostaa suomalaisia energiayhtiöitä monestakin syystä. Päästöttömän tuotannon lisäksi maankuoren syvistä kerroksista virtaava lämpöenergia on vuodenajoista riippumatonta ja uusiutuvaa.
Ongelmana lämpöaarteen hyödyntämisessä on kuitenkin energian saatavuus maan syvyyksistä – lähes kaikkialla Suomessa maalämpöä hyödyntääkseen on porattava vähintään kuuden kilometrin syvyyteen.
Suurin este geotermisen energian hyödyntämiselle on, että tuhansien metrien syvyisen reiän poraaminen maan uumeniin on erittäin kallista. Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella kehitetään parhaillaan uusia keinoja päästä käsiksi maalämpöön.
– Kun porataan syviä reikiä, hinta ei kasva tasaisesti. Porausten kustannukset alkavat nousta eksponentiaalisesti, mitä syvemmälle mennään. Viimeiset metrit ovat todella kalliita, porausteknologioihin perehtynyt Tampereen yliopiston materiaaliopin professori Mikko Hokka kertoo Aamulehdelle.
Kesäkuussa Tampereen Tarastenjärvellä alkoi Tampereen Sähkölaitoksen ja 14 muun suomalaisen energiayhtiön yhteinen tutkimushanke. Tavoite on porata noin seitsemän kilometrin syvyinen reikä ja selvittää, onko siellä riittävän kuumaa kaukolämpöverkon tarpeisiin. Tarastenjärvellä tutkitaan porausteknologiaa ja sitä, miten syvien geotermisten lämpökaivojen porauskustannuksia voidaan pienentää.
– Geotermistä energiaa hyödyntävän geolämpökaivon kustannustehokkuuden kannalta olennaista ovat porausteho ja nopeus, poran toimintavarmuus ja se, kuinka pitkään yhdellä terällä voidaan porata terää vaihtamatta. Haemme sitä syvyyttä, minne tällä teknologialla pääsee kohtuullisilla kustannuksilla, Tampereen sähkölaitoksen energiamarkkinoista vastaava johtaja ja Tarastenjärven poraushankkeen vetäjä Jukka Joronen selittää.
