Tällainen on tyypillinen myrkytyskuoleman kohtaava suomalainen huumeidenkäyttäjä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku kertoo Aamulehdelle, että huumeisiin liittyvien myrkytyskuolemien määrä on noussut Suomessa tasaisesti 2000-luvun alusta alkaen.
Kun vielä vuonna 2015 Suomessa kuoli huumeista aiheutuvaan myrkytykseen 19 alle 25-vuotiasta, vuonna 2019 heitä kuoli 56 ja alustavien tietojen mukaan viime vuonna jo 76.
Yli 25-vuotiaiden huumemyrkytyskuolemia on neljänä viime vuonna tapahtunut vuosittain 130–138. Määrä ole kasvanut, joskaan ei laskenutkaan. Näin huumemyrkytyskuolemia on Suomessa vuosittain yhteensä jo lähes yhtä paljon kuin liikennekuolemia eli noin 200.
Huumeista aiheutuvien myrkytyskuolemien taustalta löytyy yleensä monta päihdettä, mutta ylivoimaista ykköstilaa keskeisimpänä kuoleman aiheuttavana aineena pitää buprenorfiini. Se on kipulääkkeenä ja korvaushoidossa käytettävä opioidi.
– Buprenorfiini ei kuitenkaan yksin aiheuta myrkytystä, vaan myrkytyskuolemissa sitä on käytetty ensinnäkin yleensä suonensisäisesti ja toiseksi yhdessä muiden keskushermostoa lamauttavien aineiden kanssa, kuten alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden kanssa, Kriikku kertoo.
Hänen mukaansa korona-aika on heikentänyt huumeidenkäyttäjien tilannetta, koska haittoja vähentävät työmuodot menivät kiinni.
– Etenkin vuosi sitten keväällä huumeidenkäyttäjiä kuoli aiempaa enemmän ja ruumiinavauksissa löytyi poikkeuksellisen paljon amfetamiinin ja buprenorfiinin yhteiskäyttöä, Kriikku sanoo Aamulehdelle.
