X
SULJE MAINOS
Seuraamusten kohuullistaminen ja porrastaminen lisäävät valtion työttömyysturvamenoja. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Aktiivimalli kakkonen” tulossa voimaan 1.5.2022, rahat varattu budjetissa

Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistettiin tänään.

Budjetissa esitetään ensi vuodelle työttömyysturvaa 2,6 miljardia euroa, mikä on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Määrärahan pieneneminen on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan seurausta työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta.

Työttömyysturvassa on huomioitu pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Malli tunnetaan nimellä ”aktiivimalli kakkonen”.

Mallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Samalla työttömyysturvaseuraamuksia kohtuullistettaisiin ja porrastettaisiin, minkä arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessaan, että työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Jos työnhakija jättäisi työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos tämä toistuisi, hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika.

Mallin arvioidaan lisäävän valtion osuutta työttömyysturvan menoista 16,7 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 miljoonalla eurolla.

”Kaavamaista kontrollia ja monimutkaista sääntelyä”

Pohjoismaista työvoimapalvelumallia koskeva hallituksen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiviikkoina.

SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Mikko Laakkosen mukaan pohjoismainen malli on ”mielenkiintoinen yhdistelmä kaavamaista kontrollia ja yksilön näkökulmasta monimutkaista säätelyä”.

Lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa SAK vaati mallin yksinkertaistamista ja kohtuullistamista työnhakijoiden ja TE-hallinnon asiantuntijoiden kannalta. SAK oli huolissaan siitä, että TE-toimistojen resurssit eivät riitä esityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon ehdotetaan EU:n elpymisvälineestä 83 miljoonaa euroa työ- ja elinkeinoministeriön puolelta. Tästä 70 miljoonaa euroa kohdennetaan TE-toimistojen lisähenkilöstöön eli käytännössä haastatteluihin ja 13 miljoonaa euroa digitalisointiin.

LUE MYÖS:

SAK:n asiantuntija hallituksen aktiivimallista: Kaavamaista kontrollia, monimutkaista säätelyä (16.9.2021)

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt