Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajan, taloustieteilijä Aki Kangasharjun mielestä hallituksen pitäisi keskittyä sekä kasvun edellytysten luomiseen että julkisen talouden velkaantumisen suitsimiseen.
Julkisuudessa on käyty viime aikoina keskustelua talouspolitiikan suunnasta. SDP on painottanut voimakkaasti kasvupolitiikkaa, ja kokoomus leikkauksia sosiaaliturvaan.
Etlan Kangasharjun mukaan kasvun luomiseksi hallitus voisi kohdistaa pysyviä veronalennuksia tuotannollisiin investointeihin, kuten tutkimukseen ja kehitykseen sekä koneisiin ja laitteisiin. Kasvua voidaan luoda myös laaja-alaisilla työllisyystoimilla.
– Nopeampi kasvu auttaa paljon. Yhden prosentin nopeampi kasvu kymmenen vuoden aikana poistaa koronavelan kokonaan, Aki Kangasharju toteaa Verkkouutisille.
Hänen mukaansa julkisen talouden sopeuttaminen pitää tehdä menoista.
– Korkean verotason ja matalan kasvun maassa veronkorotukset ovat erityisen haitallisia. Sen sijaan suurten julkisten menojen ja alhaisen eriarvoisuuden maassa menoleikkausten haittavaikutukset ovat suhteellisen pienet, Kangasharju näkee.
Korkeakouluihin lukukausimaksut
Kangasharjun mielestä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen pitäisi tehdä hallituskauden puoliväliriihessä huhtikuussa tukku konkreettisia päätöksiä.
Näitä ovat pysyvä ja suuri kone- ja laiteinvestointien poisto-oikeuksien laajennus, pysyvä ja suuri t&k-toiminnan lisävähennys, työttömyysturvan ehtojen kiristys ja perhevapaauudistus.
Lisäksi Kangasharjun mielestä korkeakouluihin pitäisi asettaa kohtuulliset lukukausimaksut ja opintolainoihin pykälä, ettei lainaa ei tarvitse maksaa takaisin ennen kuin opintojen jälkeen työllistyy ja tulotaso nousee riittävästi.
Lisäksi hallituksen pitäisi tehdä selkeä päätös siitä, mitä menoja leikataan vuonna 2022, ellei työllisyys nouse riittävästi vuoden aikana.
Jotain hallituksen pitäisi jättää myös tekemättä, ja se on veronkorotukset. Kangasharjun mukaan niistä olisi erityistä haittaa.
