Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että hänellä on hallituksen huomiseen budjettiriiheen kovia toiveita työllisyystoimien osalta.
– Paljon tarvitaan, mutta pahoin pelkään, että joudun pettymään. Ainakin ne toimet, joita julkisuudessa on ollut, ne eivät tule riittämään 60[nbsp]000:een eikä edes 30[nbsp]000 työlliseen, Etlan Aki Kangasharju sanoo Verkkouutisille.
Hallitus aikoo lisätä palkkatuen käyttöä muun muassa nostamalla työnantajalle maksettavaa palkkatukea 70 prosenttiin.
– Palkkatuki vaikuttaa, joskaan se ei auta julkisen talouden (tasapaino)tavoitetta. Palkkatuen lisääminen auttaa samantien, kun ihmiset jotka sitä käyttävät pääsevät samantien töihin. Muut työmarkkinauudistukset ovat tyypillisesti aika pitkävaikutteisia, Kangasharju toteaa.
Hallituksen tavoitteena on 60[nbsp]000 lisätyöllistä rakenteellisilla toimilla. Jotta hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite täyttyisi vuonna 2023, toimien pitäisi ehtiä vaikuttaa hallituskauden aikana.
Esimerkiksi eläkeputken ehtojen tai kotihoidontuen kiristykset vaikuttavat pidemmällä aikavälillä.
– Ehkä työtulovähennyksen lisääminen voisi vaikuttaa vähän nopeammin, mutta kaikkein nopeavaikutteisin toimi olisi kurinalainen palkkapolitiikka, joka vaikuttaa nykyisen tuotannon hintakilpailukykyyn. Se vaikuttaisi kaikkein nopeiten, Kangasharju sanoo.
Kangasharjun mukaan kurinalainen palkkapolitiikka tarkoittaisi käytännössä kilpailijamaita alhaisempaa palkkojen nousua eli sitä, että ansiotasoindeksi nousisi hitaammin kuin 2,7 prosenttia.
Suomen hintakilpailukyky lähti paranemaan vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen ansiosta. Etlan mukaan Suomen hintakilpailukyky alkaa olla aika hyvä ja se pysyy nykyisellä tasollaan, mikäli ansiotaso nousee tänä vuonna vain 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,7 prosenttia.
Kangasharju muistuttaa, että edellisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toteuttama kilpailukykysopimus toi Etlan arvion mukaan vähintään 25[nbsp]000 lisätyöllistä.
Vuoden päästä työllisyystoimilla on jo kiire
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa, että työllisyys kasvaa yhteensä vain 15[nbsp]000 henkilöllä neljän vuoden aikana, jolloin Suomen työllisyysaste olisi 73 prosenttia vuonna 2023.
Näin ollen hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteesta jäätäisiin kaksi prosenttiyksikköä ilman merkittäviä uusia työllisyystoimia.
Viikonloppuna työministeri Timo Harakan (sd.) erityisavustaja Ville Kopra kertoi sosiaalisessa mediassa, että 75 prosentin työllisyystavoite ei ole hallituksen primääritavoite eli ensisijainen tavoite, vaan 60[nbsp]000 uutta työllistä. Myös keskustaa hallitusneuvotteluiden taloustyöryhmässä edustanut työelämäprofessori Vesa Vihriälä vahvisti, että 75 prosentin tavoite on kirjattu saavutettavaksi normaalin kansainvälisen talouskehityksen oloissa.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriön perusuran mukainen 30[nbsp]000 henkilön työllisyyden kasvu voi jäädä huonon suhdanteen vuoksi saavuttamatta, jolloin työllisyys ei nousisi 75 prosenttiin.
Etlan Kangasharju näkee, että hallituksen tavoite on asetettu ihan hyvin, kunhan hallituksen politiikkatoimien vaikutusarviot ovat puolueettomia ja ne perustuvat tutkimukseen eivätkä ole vain mielipidekysymyksiä.
– Helposti käy niin, että hallitus tekee itselleen mieluisia vaikutusarvioita politiikkatoimista. Niiden pitäisi olla yleisesti hyväksyttyjä vaikutusarvioita, Kangasharju sanoo.
Kangasharju toteaa, että julkisuudessa olleilla toimilla hallitus ei tule pääsemään 75 prosentin työllisyystavoitteisiin. Hän arvelee hallituksen vetoavan siihen, että työllisyystoimia tarkastellaan uudelleen vuoden päästä.
– Toivottavasti hallitus parantaa sitten juoksuaan matkan varrella. Ei kaikki toivo ole mennyt, vaikka nyt ei tulisikaan tarpeeksi toimia, mutta vuoden päästä sitten on jo kiire, Kangasharju toteaa.
Lue myös:
Etla alensi kasvulukuja – julkistalouden tasapaino heikkenee
Onko hallitus luopunut työllisyyden tavoitteesta? Näin sitä selitetään
