Akavan mukaan uuden mallin luomiseksi tarvitaan keskustelua kaikkien osapuolten kesken, niin korkeakoulujen henkilöstön, opiskelijoiden kuin niitä ympäröivän yhteiskunnan välillä.
Akavan mielestä korkeakoulujen tulisi ottaa vahvempi rooli kehittämisessä. Lisäksi vahvan, hyvän ja selkeän johtamisen on korostuttava uudistuksissa. Korkeakouluihin tarvitaan selkeämpi työnjako, joka näkyy tarvittaessa myös koulutusalakohtaisena yhteistyönä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.
– Tämän työn kanssa on kerta kaikkiaan edettävä. Yliopistojen on osaltaan otettava työstä vastuu. Strategisia päätöksiä on tehtävä nyt, koska nykyiset resurssit vapautuvat uuteen käyttöön vasta pitkäjänteisen työn ja johdonmukaisten päätösten kautta, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Viikon sisällä on julkaistu kolme erilaista selvitystä, joissa on tarkasteltu suomalaista korkeakoulujärjestelmää ja joiden pohjalta on tehty esityksiä korkeakoulujen kehittämisestä. Kansainvälisen arviointipaneelin ja yliopistojen omat ehdotukset alleviivaavat johtamisen merkitystä korkeakouluissa.
Yliopistojen koulutusalakohtaisissa alaryhmissä on tehty ammattikorkeakoulutustakin koskevia ehdotuksia, vaikka ne eivät ole työssä mukana. Samaan aikaan valmistellaan alueellisia korkeakoulumalleja.
Sture Fjäderin mukaan korkeakoulujen kehittämistä vaivaa sekavuus, mutta julkaistuissa raporteissa on tärkeitä huomioita.
– On kuitenkin muistettava, että harvat – jos mitkään – ulkopuolelta tai muista maista tulevat ratkaisut ovat sellaisinaan siirrettävissä Suomeen. Meillä on oltava rohkeutta uudistaa korkeakoulutusta omista lähtökohdistamme, jo tehtyjen uudistusten kuten uuden korkeakoululainsäädännön pohjalta, Akavan puheenjohtaja toteaa.
Akavan mielestä paineet muuttaa rakenteita ja lakeja kasvavat, kun kehittämistyö korkeakoulutasolla ei etene toivotusti ja tuloksia ei synny.
– Tulevalla vaalikaudella on etsittävä järjestelmällisesti tapoja lisätä yhteistyötä nykyisen lainsäädännön puitteissa. Rakenteet luovat mahdollisuuden laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen tuottamiselle, muistuttaa Akavan asiantuntija Miika Sahamies.
Akava on huolissaan myös koulutuksen ja opetuksen asemasta uudistamistyössä.
– Yliopistoissa on palkittava siitä, että opetus on ajanmukaista ja palvelee yhteiskunnan tarpeita monipuolisesti. Yliopistojen työnjakoa lähestytään liikaa tutkimuksen lähtökohdista. Yhteistyötä yliopistojen välillä ja korkeakoulutuksen sisällä on tiivistettävä, uutta teknologiaa on käytettävä täysimääräisesti hyväksi ja opiskelumahdollisuuksia eri yliopistojen välillä on joustavoitettava. Kansainvälistymiseen olisi saatava uusi vaihde päälle, Sahamies luettelee kehittämiskohteita.
