Espanjan kielen opiskelua Helsingin yliopiston Kielikeskuksen tunnilla Helsingissä 2013. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

Akavan ekonomisti: Työvoimareserviä käyttöön koulutuksella

Työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen todennäköisyys on pelkän perusasteen varassa olevilla muita suurempi.

Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mielestä mahdollisimman moni työmarkkinoiden ulkopuolella oleva ihminen pitää saada innostumaan työmarkkinoille tulosta.

– Olen ihmetellyt sitä, että julkinen keskustelu työllisyyden parantamisesta keskittyy pääasiassa työttömyyden vähentämiseen. Viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana työllisyys on kohentunut lähes 100 tuhannella henkilöllä, mutta työttömien määrä on vähentynyt vain runsaalla puolella tästä. Vajaaseen puoleen uusista työpaikoista ovat työllistyneet työmarkkinoiden ulkopuolelta tulleet henkilöt ja työvoima on kasvanut. Samaan pitää pyrkiä vastaisuudessa entistä pontevammin, sillä tuoreet tilastot kertovat jo työvoiman kasvun hiipuneen, Sorjonen kirjoittaa blogissaan.

Sorjosen mukaan Suomessa on yli 165 000 työikäistä ihmistä, jotka eivät ole töissä, työttömänä, opiskele, suorita varusmiespalvelustaan tai ole eläkkeellä. Heitä ovat muun muassa lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat, osatyökykyiset, syrjäytyneet sekä muista syistä työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet tai jättäytyneet.

Kyseessä on hänen mukaansa mittava käyttämätön työvoimareservi, johon kuuluvat pitää saada innostumaan työmarkkinoille tulosta. Koska heidän taustansa vaihtelevat, täytyy myös käyttökelpoisen työkalupakin olla monipuolinen. Monet politiikkatoimet vaikuttavat silloinkin hitaasti.

Perusasteen varassa olevista 35-54 -vuotiaista kuuluu työvoimaan vain 72 prosenttia. Heidän työllisyysasteensa on ainoastaan 55 prosentin paikkeilla.

– Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen rooli korostuu jälleen. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen, syrjäytymisen ja köyhyyden todennäköisyys on pelkän perusasteen varassa olevilla suurempi kuin koulutetummilla. Kouluttamattomuus ja työkyvyttömyys näyttävät kulkevan käsi kädessä, Sorjonen huomauttaa.

Lisäksi hänen mielestään olisi välttämätöntä onnistua paremmin työperäisen maahanmuuton ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä sekä maahanmuuttajien integroinnissa suomalaiseen yhteiskuntaan. Myöskään työn tekemisen kannustimia ei saa unohtaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt