Suomen kokonaistuotanto elpyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä jopa kovia odotuksia vahvemmin ja ylitti silloin pandemiaa edeltäneen tuotannon määrän. Nousu jatkui melko ripeänä myös kolmannella neljänneksellä.
Tämän vahvan jakson ansiosta Akava Works arvio Suomen talouskasvun yltävän 3,5 prosenttiin tänä vuonna. Kasvua ovat vauhdittaneet sekä yksityinen että julkinen kulutus ja yksityiset investoinnit.
Akava Works toteaa, että lähiaikojen talouskehitykseen liittyy uusia riskejä, kuten koronamuunnos omikron, maailmankaupan ongelmat ja hintojen nousu. Niiden vuoksi Akava Works alentaa hieman ensi vuoden kokonaistuotannon kasvuarviotamme 2,7 prosenttiin (aiemmin 3,0 prosenttia).
Suomen talous kasvaa edelleen laajasti. Kasvua vauhdittaa erityisesti yksityinen kulutus, mutta sen ohella myös ulkomaankauppa ja yksityisen sektorin investoinnit. Julkisen kysynnän antama tuki hiipuu vähitellen, mikä sopii tähän talouskehityksen vaiheeseen hyvin.
Uusi koronamuunnos uhka matkailulle ja kuljetuksille
Akava Worksin mukaan kansainvälisen talouden näkymät ovat edelleen hyvin suotuisat. Kysyntä tärkeimmillä vientimarkkinoilla on vahvaa. Sekä tehdasteollisuuden saamien uusien tilausten arvo että Suomen ulkomaankaupan arvo ovat nousseet viime kuukausina poikkeuksellisen paljon.
Palveluvienti on toipunut koronakriisistä vaihtelevasti. Matkailu ja kuljetuspalveluiden viennin arvo on edelleen reilusti alle puolet pandemiaa edeltäneestä. Muu palveluvienti on palautunut entiselleen. Televiestintään ja tietoon liittyvät palvelut ovat jopa kasvaneet selvästi.
Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden määrät ovat koronaviruspandemian vuoksi vähentyneet merkittävästi normaalista. Tilanne kohentui varsin vähän kolmannen vuosineljänneksen aikana. Akava Worksin ennuste olettaa, että matkailijamäärät kohoavat vuoden lopulla ja lisää vuonna 2022.
– Nähtäväksi jää, paljonko omikron-muunnoksen pelko verottaa matkailua joulun aikaan. Entiselle nousutrendilleen ulkomaanmatkailu ei palaa, sillä liikematkailu vähenee pysyvästi, ennusteessa todetaan.
Yksityinen kulutus kasvaa vahvasti
Akava Works arvioi yksityisen kulutuksen kasvavan yli 3,5 prosentin vauhtia vuonna 2022.
– Kysyntä kasvaa kaikissa kulutustavaroiden pääryhmissä, mutta tärkeintä nousun toteutumiselle on kuitenkin se, että palveluiden kysyntä vahvistuu. Paljon on jälleen kiinni maan koronatilanteen kehittymisestä, mahdollisista rajoituksista ja kuluttajien uskalluksesta.
Akava Worksin mukaan monet tekijät tukevat kulutuksen nopeaa kasvua.
– Ansiotaso kohoaa kuluttajahintojen nousua ripeämmin ja reaalipalkat kasvavat. Työllisyys paranee, joten kansantalouden palkkasumma kasvaa enemmän kuin ansiotaso. Lisäksi kotitaloudet kuluttavat suuremman osan tuloistaan kuin vuonna 2021, jolloin niiden säästäminen vielä pysyi tavanomaista suurempana.
Kuluttajahintojen nousu tilapäistä
Suomen kuluttajahintojen nousu vauhdittui syyskuussa 2,5 prosenttiin ja lokakuussa edelleen 3,2 prosenttiin. Tällaisia lukemia nähtiin edellisen kerran vuonna 2013, joten muutos on iso.
Tärkeää inflaatiolukujen kohoamisessa Akava Worksin mukaan on, että se on ainakin toistaiseksi peräisin vain asumisen ja liikenteen hintojen noususta. Asumisen hintaa nostavat asuntojen, peruskorjausten, sähkön ja lämmityspolttoaineiden kallistuminen. Liikenteen hintaa puolestaan nostaa pääasiassa polttoaineiden ja jossain määrin autojen kallistuminen.
Akava Works arvioi kuluttajahintojen nousun vauhdittuvan kuluvana vuonna keskimäärin 2,2 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna hieman 2,0 prosenttiin. Ennusteen keskeinen oletus on, että raakaöljyn markkinahinta vakautuu 75 dollariin tynnyriltä ja euro maksaa 1,15 dollaria.
Uusimaa jarruttaa työttömyyden alenemista
Työllisten määrä on kohonnut jo pandemiaa edeltäneelle tasolle ja jopa sen yli. Työllisyyden paranemiseen nähden työttömien määrä on vähentynyt huomattavan vähän. Työllisyyden paraneminen ja työttömyyden pysyminen kohollaan tarkoittaa sitä, että työvoima on kasvanut. Myös se on nyt suurempi kuin ennen pandemian alkua.
Työllisyyden paraneminen jatkuu ennustejaksolla. Akava Works arvioi työttömyysasteeksi keskimäärin 7,8 prosenttia kuluvana vuonna, 7,2 prosenttia ensi vuonna ja 6,8 prosenttia vuonna 2023, jolloin työttömiä olisi hieman enemmän kuin vuonna 2019.
Ennusteen mukaan työttömyys alenee jonkin verran konsensusnäkemystä hitaammin, ja se kaipaa tuekseen perusteluja. Erityistä huomiota ansaitsee Akava Worksin mukaan kaksi seikkaa: työttömyyden kehitys alueellisesti ja työttömyyden kesto.
– Työttömiä on epätavallisen paljon vain Uudellamaalla, mutta ei oikeastaan muualla Suomessa. Pandemia korotti Uudenmaan työttömyyden uudelle tasolle. Lomautukset ovat vähentyneet jyrkästi, mutta työttömien määrä ei. Arvioimme, että kaksi kolmasosaa koko maan kohollaan olevasta työttömyydestä on tapahtunut Uudellamaalla ja vain yksi kolmasosa muualla.
Akava Worksin mukaan kysymys kuuluu, voiko koko maan työttömyys vähentyä nopeasti, jos samaan aikaan Uudenmaan työttömyys pysyy korkeana?
– Uskoaksemme ei voi. Uuttamaata piinaavien ongelmien ratkaiseminen sen sijaan hyödyttäisi koko maata.
– Uudenmaan työttömyys on pysynyt korkeana luultavasti sen vuoksi, että koronan koettelemien palvelualojen merkitys on sen taloudelle suurempi kuin muun Suomen taloudelle.
Nopeasti tepsiviä lääkkeitä Uudenmaan työttömyyden pienentämiseksi on ennusteen mukaan vaikea löytää.
– Osa työttömistä löytää työpaikan vaihtamalla alaa. Matkailu ei palaa entiselleen edes silloin, kun koronaviruspandemia on selätetty. Jotain voidaan ehkä silti tehdä. Hyvästä terveysturvallisuudesta huolehtiminen ja siitä kertominen voivat parantaa omia matkailuvalttejamme niin kauan kuin pandemian jyllääminen koetaan maailmalla uhaksi.
Toinen kysymys ennusteen mukaan liittyy siihen, miten nopeasti työttömyys voi alentua, jos pitkäaikaistyöttömyys pysyy korkeana ja työttömyyden kova ydin paisuu?
– Viimeaikainen työttömyyden väheneminen perustuu työmarkkinoiden vahvaan imuun. Se näkyy siten, että uusia työttömyysjaksoja on koronakevään jälkeen alkanut aiempaa vähemmän, jopa selvästi vähemmän kuin ennen pandemiaa. Esimerkiksi enintään kolme kuukautta työttömänä olleita on viime kuukausina ollut vajaat 65[nbsp]000, kun heitä 4—5 vuotta sitten oli noin 85[nbsp]000. Lyhyiden työttömyysjaksojen väheneminen näyttää jatkuvan, mutta tuskin loputtomasti, Akava Works arvioi.
Akava Works toteaa, että vähintään kolme kuukautta työttömänä olleiden tarina on erilainen.
– Heitä on pandemian seurauksena aiempaa enemmän ja määrä pysyy sitkeästi korkeana. Työttömyyden suunta on tällä ryhmällä epäselvä kahdesta syystä. Emme tiedä, kasvaako pitkäaikaistyöttömyys edelleen vai onko sen nousu jo pysähtynyt. Tuoreimpien tietojen valossa 3-12 kuukautta kestäneiden työttömyysjaksojen väheneminen näyttää lähes pysähtyneen. Tämä on tärkeää työttömyyden kokonaiskehitystä ajatellen, Akava Works toteaa.
