Akava katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriön keskiviikkona julkistama kolmikantainen selvitys kilpailukieltosopimusten käytön rajoittamisen vaihtoehdoista jäi puolitiehen. Työryhmässä ei syntynyt yhteisesti hyväksyttyä tulosta tarkasteltavina olleista rajoittamiskeinoista.
Akavan mielestä kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet kestämättömälle tasolle.
Akava selvitti kilpailukieltojen yleisyyttä vuonna 2017. Tuolloin 45 prosentissa uusia työsopimuksia oli kilpailukieltoehto.
Akava korostaa, että alun perin tarkoitus on ollut, että kilpailukieltoja voitaisiin käyttää vain hyvin harvoissa tilanteissa, silloin kun siihen on erityisen painava syy.
– Tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana huonosta yhä huonommaksi. Jäseniltämme saaman palautteen mukaan uusissa työsopimuksissa jo useammalla kuin kuudella kymmenestä on kilpailukielto kirjattu työsopimukseen.
– Tämä on käytännössä muuttanut korkeakoulutettujen työmarkkinat jähmeiksi ja hankaloittanut liikkuvuutta ja rekrytointeja, toteaa Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski tiedotteessa.
Kilpailukieltojen käytön rajoittamista on aiemmin selvittänyt asiantuntijoina varatuomari Jukka Ahtela ja Aalto-yliopiston taloustieteen ryhmä professori Matti Liskin johdolla.
– Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että kilpailukieltojen käyttöä rajattaisiin säätämällä työnantajalle lakisääteinen kompensaatiovelvollisuus kilpailukiellon käytöstä. Asiantuntijaselvitysten pohjalta tämä vaikuttaa olevan ainoa toimiva keino. Näin toimitaankin keskeisissä kilpailijamaissamme EU:ssa.
– Selvitykset on nyt tehty ja on aika tehdä tehokkaita toimenpiteitä. Odotamme, että työministeri Timo Harakka (sd.) asettaa työryhmän laatimaan ehdotukset lakiin perustuvan korvauksen säätämisestä työsopimuslakiin. Lisäksi on lisättävä sanktioita kilpailukieltoehtojen perusteettomasta käytöstä, Vuorenkoski ehdottaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten muutostarpeet. Työryhmä luovutti muistion ministeriölle 14.8.2019.
