Verkkouutiset

Akava: Kaikille vähintään toisen asteen tutkinto

Järjestö edellyttää tulevaan hallitusohjelmaan selkeän työllisyysastetavoitteen ja keinot työllisyyden nostamiseksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Jotta työllisyysaste saadaan nostettua yli 75 prosenttiin, Akavan mukaan on panostettava koulutusasteen nostamiseen sekä pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyyden kohentamiseen.

Korkeakoulutettujen työllisyysaste on 84,5 prosenttia, kun kaikkien työllisten osalta se on 72,5 prosenttia. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste on ainoastaan 43 prosenttia.

– Liian iso määrä nuoria jää nykyisin ilman toisen asteen tutkintoa. Emme voi saavuttaa yli 75 prosentin työllisyysastetta, ellei perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyyttä saada nostettua. Perusasteen koulutuksen varassa olevia 20–29-vuotiaita nuoria on 112[nbsp]000. Heistä työvoiman ulkopuolella on 46 prosenttia. Arviolta runsaalla kolmasosalla työvoiman ulkopuolella olo selittyy opiskelulla, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).

Korkeakoulutettujen työttömien määrä väheni viime vuoden aikana 5[nbsp]400 henkilöllä, kertoo Akava Worksin selvitys. Vähennys oli niukempaa kuin edellisvuonna. Usealla suurella akavalaisella koulutusalalla työttömien määrä väheni yli 15 prosentilla. Korkeakoulutettuja työttömiä oli joulukuun 2018 lopun tilastojen mukaan noin 36[nbsp]000.

– Akavan tavoitteena on, että seuraavassa hallitusohjelmassa on selkeät työelämän kehittämiseen liittyvät kirjaukset, joilla muun muassa vahvistetaan henkilöstöedustusta. Tämä edistää paikallista sopimista ja vahvistaa luottamusta. Lisäksi perhevapaauudistus on toteutettava tavalla, jolla työelämän tasa-arvo paranee ja naisten työllisyysaste nousee, toteaa työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Akava Worksin selvitys kertoo, että 35 prosentilla kaikista akavalaisista, jotka ovat yritysten palveluksessa, on työsopimuksessaan kilpailukieltoa koskeva ehto. Kilpailukiellot ovat yleistyneet voimakkaasti ja sellainen on jo lähes puolessa uusista työsopimuksista. Tämä vaikeuttaa työpaikan vaihtamista.

– Kilpailukiellot jäykistävät työmarkkinoita tavalla, jota ei voi mitenkään perustella. Suomi elää osaamisesta ja liikkuvuus työmarkkinoilla on kaikkien etu. Seuraavan hallituksen täytyy uudistaa lainsäädäntöä niin, että kilpailukieltojen käyttöä rajoitetaan ja säädetään korvauksesta, joka maksetaan palkan suuruisena mahdollisen kilpailukiellon ajalta, sanoo Savinko.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)