Etlan tutkija Annu Kotiranta ja tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen ovat verranneet tutkijoiden ja kehittäjien osuutta työvoimasta suhteutettuna huipputeknologian osuuteen viennistä.
Tuoreessa Etla-raportissa Tutkimustiedon hyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä he niputtavat Suomen samaan kastiin Slovenian, Espanjan, Romanian, Kroatian, Italian ja Liettuan kanssa.
Tahvanaisen mukaan tämä havainto on häkellyttävä kahdella tavalla.
– Ensinnäkin se on ristiriidassa Suomessa vallitsevan käsityksen kanssa siitä, että Suomi on korkean teknologian ja osaamisen maa. Toiseksi tulos on heikko huolimatta erittäin korkeista panostuksista tieteeseen ja tutkimukseen. Tutkijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2015 Euroopan kolmanneksi korkein, Tahvanainen huomauttaa.
Tutkijat selvittivät kaupallistamisvajeen syitä laajalla tutkijakyselyllä ja haastattelemalla yliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköitä. Valtaosa kyselyyn vastanneista tutkijoista ei ollut tehnyt viiden viime vuoden aikana keksintöjä, joilla olisi ollut heidän mielestään kaupallista potentiaalia.
Vastaajista 43 ilmoitti tehneensä vähintään yhden keksinnön, jolla olisi ollut kaupallista potentiaalia. Heistä vain kuitenkin 40 prosenttia kertoi edistäneensä löydöstensä hyödyntämistä. Eniten kaupallistettavia löydöksiä tekevät oman arvionsa mukaan insinöörit.
Merkittävimmäksi kaupallistamisen esteeksi kyselyssä nousi ajan puute.
Etlan tutkijat pitävät ongelmaa järjestelmälähtöisenä. Tutkimuslöydösten hyödyntämisestä ei palkita, eikä sitä ole kytketty osaksi tulosohjausta ja yliopistojen saamaa perusrahoitusta.
Raportissa ehdotetaan, että korkeakoulujen kolmannelle tehtävälle laaditaan rahoitusta ohjaava mittaristo ja tähän tarkoitukseen varataan korvamerkitty perusrahoitusosuus.
Lisäksi raportin mukaan kaivataan yksilötason mittareita kannustamaan ja palkitsemaan. Nopeana toimenpiteenä tutkijat ehdottavat yliopistoille professoreiden rekrytoimista suoraan yritysmaailmasta sekä yhteistyölaboratorioiden perustamista strategisille tutkimusalueille.
