Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportin mukaan supistuvissa ammateissa työskennelleet osallistuivat aikuiskoulutukseen melko vähän vuosina 1995-2009.
Supistuvia ammattiluokkia ovat kahtena viime vuosikymmenenä olleet toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen työntekijäammatit. Kasvavia ammattiluokkia ovat olleet johtajat, asiantuntijat sekä palvelu- ja myyntitehtävät.
Nuoret ja korkean pohjakoulutuksen saaneet olivat raportin mukaan vahvasti yliedustettuina tutkinnon suorittamiseen tähtäävässä aikuiskoulutuksessa.
Sen sijaan iäkkäiden ja heikosti koulutettujen tyypillisin aikuiskoulutuksen muoto oli työvoimapoliittinen koulutus. Myös heidän työmarkkina-asemansa oli usein heikompi.
– Tämä herättää pohtimaan, onko aikuiskoulutukseen osallistuminen ylipäänsä riittävää. Eli onko sittenkin niin, että aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti ne henkilöt, joiden työllisyysnäkymät ovat muutoinkin paremmat ja onko itse koulutuksen vaikuttavuudessa parantamisen varaa, kysyy Etlan tutkimusneuvonantaja Rita Asplund tiedotteessa.
Hänen mielestään ikääntyneiden kouluttautumisen tukemista pitäisi jatkossa pohtia ja selvittää.
Asplundin, Antti Kauhasen ja Pekka Vanhalan raportti Supistuvissa ammateissa toimineet: aikuiskoulutukseen osallistuminen vähäistä on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Polkuja työhön -hanketta.
