Afganistanissa valtaan noussut Taliban-liike aikoo maassa pitkään työskennelleen toimittaja Lynne O’Donnellin mukaan ilmeisesti muodostaa maahan kaksitoistajäsenisen hallituksen – neuvoston – johon otetaan mukaan myös muutamia yhteistyöhaluisia aiemman hallinnon edustajia. Pyrkimyksenä on luoda riittävän siloinen julkisivu, jotta uusi hallitus olisi kansainvälisen yhteisön hyväksyttävissä.
Kolme uuden hallinnon vaikutusvaltaisina jäsentä ovat hänen mukaansa Talibanin perustajiin lukeutuva mullah Abdul Ghani Baradar, liikkeen keskeinen sotilasstrategi Mohammad Omar ja Khalil Haqqani, jonka johtama verkosto on vastuussa lukuisista tuhoisista terrori-iskuista viimeisten 20 vuoden aikana.
– Yhdessä nämä miehet edustavat yhtä maailman suurimmista rikollis- ja terroristikartelleista. Taliban hankkii vuosittain miljardeja dollareita tuottamalla ja välittämällä heroiinia ja metamfetamiinia sekä salakuljettamalla kaivannaisia, kuten marmoria, litiumia ja jalokiviä, uutistoimisto AFP:n Kabulin-toimistoa vuosina 2009–2017 johtanut O’Donnell sanoo Foreign Policy -lehdessä.
Talibanin valkopesustrategiaan kuuluu hänen mukaansa olennaisena osana väite, että liike ei haudo kostoa maan aiemmassa hallinnossa toimineille eikä perustuslaillisten oikeuksien, kuten naisten tasa-arvon, sananvapauden ja ihmisarvon puolustajille.
– Heidän tekonsa puhuvat kuitenkin puolestaan. Talibanin pyssymiehet kiertävät jo ovelta ovelle ja nimeltä mainittuja henkilöitä etsien, hän toteaa.
Talibania vastustaviin ryhmiin kuuluneita ihmisiä on hänen mukaansa tiettävästi teloitettu kotiovilleen tai valmiiksi kaivettuihin hautoihin ainakin Heratin, Ghaznin, Faryabin ja Balkhin maakunnissa.
– Kabulissa Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pakistanin suurlähetystöt jatkavat toimintaansa, mikä antaa viitteitä siitä, keiden taholta ekstremistit voivat odottaa tukea kansainvälistä tunnustusta tavoitellessaan.
Vaikka lähes koko Afganistan on jo päätynyt Talibanin hallintaan, ulkovaltojen olisi O’Donnellin mukaan syytä odottaa ainakin kolme kuukautta ennen uuden hallinnon diplomaattista tunnustamista – silloinkin edellyttäen, että se sitoutuu tasavaltaiseen hallitusmuotoon, vaalien järjestämiseen, ihmisoikeuksiin ja sananvapauteen.
Näihin ehtoihin Talibanin ei kuitenkaan uskota suostuvan, koska demokratia on käsitteenä sille vieras ja koska liikkeen johtajat tietävät hyvin, että vapaissa vaaleissa heillä ei olisi minkäänlaisia menestymisen edellytyksiä.
