Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat selvittivät, miksi Guggenheim museohanke Helsinkiin epäonnistui. He haastattelivat projektin vastustajia ja kannattajia sekä anylysoivat projektiin liittyviä arvosteluja.
– Museon taustalla olevaa säätiötä syytettiin muun muassa amerikkalaisesta kulttuuri-imperialismista ja suomalaisten veronmaksajien hyväksikäytöstä. Hanketta arvosteltiin myös demokratian ja läpinäkyvyyden puutteesta sekä kansallisesti merkittävän Eteläsataman tontin valtaamisesta. Lisäksi koko hanke leimattiin yksinkertaisesti huonoksi diiliksi, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tiina Ritvala.
Guggenheim-säätiölle tuli yllätyksenä suomalaisten päätöstentekijöiden tunteiden iso vaikutus.
Guggenheim-säätiö ei ollut perehtynyt suomalaiseen kulttuuriin tarpeeksi hyvin, eikä ollut luonut vahvoja ja tärkeitä yhteistyösuhteita. Harkitsematta jäi myös poliitinen päätöksentekojärjestelmä.
– On myös hyvä muistaa, ettei päätöksenteko suuressakaan organisaatiossa, kuten maan pääkaupungin hallinnossa, ole pelkästään faktapohjaista, vaan tunteet ovat vahvasti mukana, sanoo vuorineuvos Marcus Wallenberg -professori Rebecca Piekkari.
Tutkijat kertoivat, että myös muunlaiset hankkeet voivat saada vastaavaa vastustusta.
– Suomessa muistamme myös hyvin, miten kauan huonekalujätti Ikea taisteli pääsystä markkinoillemme tai sen, miten Lidl Epäilevä Tuomas -mainoskampanjassaan pyrki rikkomaan vallalla olevia mielikuvia saksalaisketjusta, Ritvala toteaa.
Yllätyksenä vastustus ulkomailta
Tutkijat yllättyivät, että Helsigin Guggenheim-projektia vastustustettiin myös ulkomailla.
Yksi näistä oli yhdysvaltalainen aktivistijärjestö, joka oli jo aikaisemmin vastustanut Guggenheimin museohanketta Abu Dhabissa sekä oli syyttänyt säätiötä rakentajien alipalkkauksesta ja huonoista majoitusoloista. Tämä ryhmä alkoi vastustaa hanketta yhdessä helsinkiläisen taideyhteisön kanssa.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of International Business Studies- lehdessä. Tutkijat toivovat, että tulokset antavat tietoa muille organisaatioille, jotka miettivät ulkomaille laajentamista.
Kirjoittaja Otso Elo on 9.-luokkalainen tet-harjoittelija
