Tuore Akava Works –raportti tarkastelee yritystukijärjestelmää ja sen uudistamistarpeita ja -mahdollisuuksia. Sen mukaan tukien yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tulisi olla suurempi painotus tukien myöntämisessä, ja järjestelmä tulisi muuttaa lainapainotteisemmaksi.
Raportti ehdottaa lisäksi muutoksia valtion omistajapolitiikkaan, muun muassa valtion osakeomistuksen merkittävää vähentämistä osana yritystukijärjestelmän uudistusta. Raportin on Akava Worksin toimeksiannosta laatinut taloustieteen professori Timo Kuosmanen.
– Yritystukijärjestelmän uudistamisen päämääränä olisi saada tuet hyödyttämään vahvemmin sekä yrityksiä että yhteiskuntaa. Samalla niiden tulisi tukea kasvua ja uudistumista sekä laajemmin yhteiskunnallista hyvinvointia. Haittavaikutusten kompensoimiseksi yritystuen yhteiskunnallisen tuottoasteen tulisi olla hyvin korkea, professori toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa muutosten tavoitteena olisi lisätä markkinakilpailua, korjata markkinavääristymiä sekä edistää kannattavien yritysten kasvuedellytyksiä. Talouden rakenteita säilyttävien avustusten leikkauksista ja yritysten verotukien karsimisesta saavutettaisiin säästöjä, Kuosmanen jatkaa.
Professori toteaa yritystukijärjestelmän kytkeytyvän innovaatiopolitiikkaan, elinkeinopolitiikkaan ja veropolitiikkaan sekä valtion omistajapolitiikkaan. EU-sääntelyllä on oma merkityksensä kokonaisuudessa.
– Esimerkiksi yritysten T&K-tuet ovat yhteydessä innovaatiopolitiikkaan, jossa talouskasvun edistämisen näkökulmasta tulisi huomioida myös muun muassa startup- ja kasvuyritysten toimintaedellytykset. Yritysten verotuet kytkeytyvät laajemmin verojärjestelmään, jota tulisi kehittää läpinäkyvämmäksi, selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi, Kuosmanen toteaa.
Yritysten T&K-toiminnan kasvattamista eivät rajoita kannustimet, vaan ennen kaikkea uusien ideoiden ja osaajien puute. Tämän ratkaisemisessa korkeakoulutuksella on ratkaiseva merkitys. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan korkeakoulujen tarjoaman koulutuksen ja tutkimuksen korkean laadun turvaamiseksi tarvitaan pitkäjänteinen strategia, joka vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta ja niiden mahdollisuuksia vastata elinkeinoelämän T&K-tarpeisiin.
– Olemme esittäneet korkeakoulujen pääomittamista kahdella miljardilla eurolla sekä valtion T&K-rahoituksen suuntaamista suoraan korkeakouluille. Selvitys vahvistaa näkemystämme, että on tarkoituksenmukaista hyödyntää valtion osakeomistusta korkeakoulujen pääomittamisessa, Löfgren sanoo.
– On vaikea yhtälö samaan aikaan pyrkiä parantamaan tuottavuuskasvua ja sopeuttamaan valtion taloutta. Yritystukijärjestelmän uudistaminen antaisi tähän työkaluja, Löfgren jatkaa.
