Hallitusohjelmaa ja sen kärkihankkeita on ruodittu jo runsaasti julkisuudessa. Uskallan kehua hallitusta siitä, että se on ottanut vaikeita Suomen kannalta tärkeitä asioita agendalleen.
Ohjelmasisällön osalta on jopa historiallinen tilanne kun hallitus on ottanut agendalleen työelämän uudistamisen muun muassa aikeella lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.
Hallituksella on selvästikin aie muuttaa työelämän rakenteita ja näin yrityksien toimintaedellytyksiä. Listalla on uudistuksia, jotka madaltavat työllistämisen kynnystä. Hallitus lupaa pidentää koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa. On selkeä suunnanmuutos, että yrittäjän työnantajavelvoitteita aletaan keventää.
Hallituksen työskentelyn vauhtikin on kohdallaan. Jo ohjelmassa luvattiin uudistaa oppisopimuskoulutusta. Nyt viime viikolla kerrottiin, että nuorten mahdollisuutta saada ammatti ja työpaikka aiotaan helpottaa ottamalla käyttöön uusi koulutussopimusmalli vuoden 2018 alussa sekä vähentämällä oppisopimuksesta työnantajalle aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista kuormaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksessa palkka sidottaisiin osaamisen kehittymiseen. Merkittävä linjaus nuorisotyöttömyyden vaivaamassa maassamme.
Yhtenä hallitusohjelman reippaana linjauksena on kokeilujen toteuttaminen, joita ovat muun muassa palvelusetelijärjestelmä, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu. Kokeilut voivat avata toteutuessaan julkisesti järjestettyjen hyvinvointipalvelujen tuotantoa yrittäjille. Esimerkiksi palvelusetelin on todettu lisäävän yrittäjyyttä. Pk-yritykset myös hyötyvät palvelusetelitoiminnasta enemmän kuin kilpailutuksista, jotka näyttävät suosivat helpommin isoja yrityksiä.
Mutta hyvinvointipalveluiden monipuolistamisessa aiotaan ottaa myös takapakki. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ehdotetaan 78 miljoonan euron leikkauksia yksityisten lääkäri- ja hammaslääkärikustannusten sairausvakuutuskorvauksiin. Tuo esitys ei ole käsittääkseni hallitusohjelman mukainen enkä aivan oivalla, miksi tähän puututaan nyt, kun sotesta ja rahoitusjärjestelmästä on keskeiset ratkaisut tekemättä. Sairausvakuutuskorvaus on ollut hyvin toimiva ja kustannustehokas kannuste saada kansalaiset panostamaan omaan terveyteensä ja toimintakykyynsä. Pahimmillaan tämä leikkaus heikentää terveyspalveluiden saatavuutta, koska osa hakeutuu hoitoon julkiselle sektorille.
Paljon hyvää siis ohjelmassa, mutta käytännön tasolla haasteitakin.
Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma pitää nyt vaan toteuttaa.
Kirjoittaja Anssi Kujala on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.