Europarlamentti hyväksyi tekijänoikeusdirektiivin uudistuksen täysistunnossaan Strasbourgissa. Heinäkuussa europarlamentti kaatoi esityksen, mutta nyt keskustaoikeistoryhmä EPP:tä edustavan Axel Vossin kompromissiesitys hyväksyttiin selkein äänin 438 puolesta ja 226 vastaan.
Uudistuksella modernisoidaan 17 vuotta vanha ja vanhentunut tekijänoikeussääntely vastaamaan digitaalisen maailman tarpeita.
Europarlamentin hyväksymän kannan mukaan Youtuben kaltaiset verkkoalustat velvoitetaan sopimaan sisällön käytöstä ja maksamaan siitä korvaus tekijöille. Verkkoalustojen on tunnistettava tekijänoikeuden alainen materiaali sekä laadittava lisenssisopimukset tekijöiden kanssa.
Velvoite ei koske pieniä verkkoalustoja, Wikipedian kaltaisia ei-kaupallisia alustoja eikä start-uppeja. Direktiivi antaisi myös kustantajille oikeuden vaatia korvauksia sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa jaetuista uutislinkeistä.
Enemmistö suomalaismepeistä esityksen kannalla
Moni suomalainen europarlamentaarikko äänesti heinäkuussa direktiiviä vastaan, mutta nyt enemmistö kannatti uutta esitystä.
– Kompromissiesitykseen saatiin mukaan tarpeellisia tarkennuksia, jotka vastaavat moneen tärkeään huoleen, toki sisällössä on vieläkin haasteita, kommentoi kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen Verkkouutisille.
Keskeistä on Virkkusen mukaan se, että alustapalvelujätit eivät enää pysty kaupallisissa tarkoituksissa hyödyntämään sisältöjä, ellei niistä makseta sisältöjen tekijöille korvauksia.
Teoston yhteiskuntasuhteista ja EU-asioista vastaava Riikka Railimon mukaan kyseessä on iso ja tärkeä muutos musiikintekijöille, koko luovalle alalle ja eurooppalaiselle kulttuurille.
– Tämä direktiivi on ratkaisevan tärkeä alan toimijoiden tulevaisuuden ansaintamahdollisuuksien kannalta. Samalla se takaa tasapuoliset markkinat eri digitaalisten alustojen ja palveluntarjoajien välillä, totesi Railimo.
Valtaosa musiikista ja muusta luovasta tuotannosta levitään ja kulutetaan nykyään Youtuben kaltaisilla verkkoalustoilla, mutta alustapalvelut eivät maksa sisältöjen käytöstä tekijöille joko ollenkaan korvauksia tai maksavat häviävän pieniä summia.
Digitalisoituminen on tyrehdyttänyt tulovirrat ja mullistanut ansaintalogiikan. Äänitettyä musiikkia myyntiin maailmassa vuonna 1999 lähes 28 miljardin dollarin arvosta. Nyt lukema tippunut puolta pienemmäksi. Samaan aikaan musiikin ja muun kulttuurin kulutus on kuitenkin kasvanut moninkertaiseksi. Se on vain siirtynyt verkkoon.
Massiivinen lobbauskampanja
EU-komissio antoi esityksensä direktiivistä syksyllä 2016. Sen jälkeen EU-instituutioissa on koettu eräs kaikkien aikojen massiivisimmista edunvalvontakampanjoista. Pelkästään Google on palkannut kymmeniä lobbareita vaikuttamaan asiaan ja lähettänyt Verkkouutisten lähteen mukaan europarlamentaarikoille 4,7 miljoonaa sähköpostia.
Musiikintekijät ja muut luovat alat ovat juoksuttanet paikalle uudistuksen puolesta puhujia Sir Paul McCartneystä lähtien. Myös Teoston Railimo myöntää ”rumban olleen massiivinen”.
Suomi on viiden muun maan ohella suhtautunut direktiivin uudistusesitykseen jäsenmaiden neuvostossa kriittisesti.
– Suomi tunnistaa nykyiset tekijänoikeudelliset ongelmat, mutta uudistusesitys ei tarjoa toimivia lääkkeitä niihin, kommentoi sisämarkkinoista Suomen pysyvässä EU-edustustossa vastaava erityisasiantuntija Mikko Holm.
Neuvoston kanta hyväksyttiin jo toukokuussa. Se noudattelee pienin muutoksin komission esitystä. Seuraavaksi vuorossa ovat niin sanotut trilogit eli europarlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat hyväksyttyjen tekstiversioiden pohjalta yhteisen, lopullisen direktiivitekstin. EU-käsittelyn jälkeen Suomessa ja muissa jäsenmaissa valmistellaan direktiivin pohjalta kansalliset säädökset.