Keskustan vuoden 2015 vaalivoitto tehtiin yli 50-vuotiaiden miesten tuloksella, kun taas SDP:n kannatuksesta suurin osa on nuorempien naisehdokkaiden varassa.
Viime eduskuntavaaleissa keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi. Keskustan ehdokkaat keräsivät yli 626[nbsp]000 ääntä. Tulos oli silkkaa nousua, sillä vuonna 2011 ensimmäisen ”jytkyn” iskiessä Suomen poliittiseen maaperään keskustan tulos oli 463[nbsp]000 ääntä ja rapiat.
Millaiset ehdokkaat tämän keskustan nousun tekivät? Juha Sipilän 30[nbsp]000 äänen potti Oulun vaalipiiristä ei yksinään tulosta selitä.
Keskustan osalta vuoden 2015 vaalivoitto syntyi selkein lukemin yli 50-vuotiaiden miesehdokkaiden sarjassa. Tämä joukko keräsi yli 110[nbsp]000 ääntä enemmän kuin vuoden 2011 vaaleissa. Vastaavasti 50-vuotiaat ja sitä nuoremmat miesehdokkaat saivat keskustan listoilla yhteensä vähemmän ääniä vuonna 2015 kuin 2011. Naiset kasvattivat kokonaistulostaan reilulla 50[nbsp]000 äänellä.
Jos Sipilän henkilökohtainen kuningastulos jätetään pois, voidaan analysoinnin syventämiseksi tarkastella 80[nbsp]000 ääntä, jotka yli 50-vuotiaat miesehdokkaat keräsivät. Näistä äänistä yli 50[nbsp]000 meni viime vaaleissa Seppo Kääriäiselle, Mauri Pekkariselle, Tapani Töllille, Timo Kallille, Kauko Juhantalolle, Niilo Keräselle ja Olli Rehnille.
Kaikki edellä mainitut ovat ilmoittaneet, etteivät lähde ehdolle seuraaviin vaaleihin. Keskustalle vaalivoiton resepti ei tällä kertaa voi olla ”kotiinpaluun aika” vaan onnistuminen siinä, että kymmenien tuhansien äänien uusjako onnistutaan suuntamaan puolueen tuoreille kyvyille.
Kokoomuksen potentiaalia voisi kasvattaa naisten sarjassa
Viime vaaleissa kokoomuksen tulos notkahti vuodesta 2011 lähes 60[nbsp]000 äänen verran. Naisehdokkaiden äänimäärä laski noin 8[nbsp]000 äänellä.
Mitä kokoomuksessa tapahtui miesehdokkaiden rintamalla, josta on löydyttävä selitys 50[nbsp]000 äänen katoamiseen? Vuonna 2011 50-vuotiaat ja sitä nuoremmat miesehdokkaat saivat 260[nbsp]000 ääntä vastaten yli 43 prosentin osuudesta puolueen koko tuloksesta. Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin yhteistulos oli 75[nbsp]000 ääntä, mikä selittää pitkälti tuloksen painottumisen tähän kategoriaan.
Vuonna 2015 kokoomuslaisten miesehdokkaiden äänet jakaantuivat selvästi tasaisemmin 50 vuoden rajapyykin molemmille puolille.
Kun katse kääntyy ensi kevääseen, haetaan entistä parempaa tulosta epäilemättä kaikissa ikä- ja sukupuolikategorioissa. Eniten kirittävää kokoomuksessa on yli 50-vuotiaiden naisehdokkaiden ryhmässä, joka vastasi vuonna 2015 alle 10 prosentin osuudesta.
Jos tähän ryhmään asetetaan valovoimaisia ehdokkaita Paula Risikon (vuoden 2015 vaaleissa yli 9[nbsp]000 ääntä) lisäksi, voi kokoomus onnistua laventamaan kannatuspotentiaaliaan merkittävästi.
Demareiden kannatus painottuu nuoriin naisehdokkaisiin
SDP:n tulos laski viime vaaleissa 70[nbsp]000 äänellä. Kannatuskatoa tapahtui eniten yli 50-vuotiaiden miesehdokkaiden ryhmässä, joiden yhteistulos laski 40[nbsp]000 ääntä. Nuorempien miesten sarja sen sijaan petrasi hieman neljän vuoden takaiseen tulokseen verrattuna.
Demariäänet painottuvatkin sekä vuoden 2011 että vuoden 2015 tuloksissa naisehdokkaille. Molemmissa vaaleissa 50-vuotiaat ja sitä nuoremmat naiset keräsivät puolueen koko tuloksesta yli 40 prosentin osuuden. Saman ikäluokan miesehdokkaat toivat näissä vaaleissa kokonaispottiin 20–23 prosenttia puolueen kaikista saaduista äänistä.
SDP:n yli 50-vuotiaat naisehdokkaat ovat tuoneet puolueelleen tulosta suhteellisesti enemmän kuin keskustan ja kokoomuksen saman sarjan nimet. Silti tuon ryhmän osuus jää demariäänistä alle 13 prosentin molemmissa vaaleissa.
Demarit naisistuvat ainakin kannatusrakenteen osalta. Rajapinta näyttää laajenevan vihreiden suuntaan. Tämä havainto luo mielenkiintoisen kontrastin käsitykselle SDP:stä eläkeläispuolueena.
Ei ihme, että äijäfeministiksi itsensä leimannut puheenjohtaja Antti Rinne nostaa esiin vuorotellen eläkekorotuksia ja synnytystalkoita. Näiden teemojen kombinaatiot löytynevät myös puolueen ehdokasasettelusta.
Kirjoituksessa esitetyt luvut on kerätty Tilastokeskukselta ja Ylen vaalikoneen avoimesta datasta. Samaan vaalidataan perustuva Ajatuspaja Toivon laajempi analyysi puolueiden kannatusrakenteista viimeisimmissä eduskuntavaaleissa julkaistaan loppusyksystä.
