Valtioneuvosto antoi maanantaina terveydenhuoltolain nojalla asetuksen, jolla selkeytetään sitä, mitä terveyspalveluita hyvinvointialueet voivat hankkia yksityisen sektorin palveluntuottajilta.
Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partasen mielestä asetus on tarpeellinen: hyvinvointialueet tarvitsevat työkaluja ylipitkiksi venyneiden erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseen.
Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueiden on järjestettävä potilaan tarvitsema erikoissairaanhoidon palvelu kuudessa kuukaudessa eli 180 vuorokaudessa. Heinäkuun lopussa kirurgista hoitoa yli määräajan odottaneita potilaita oli yli 13 500.
– Jokaisen numeron takana on potilas, jolle on tehty hoidon tarpeen arviointi ja sen pohjalta annettu lähete erikoissairaanhoitoon, Partanen muistuttaa.
Erikoissairaanhoidon hoitotakuu on ollut voimassa vuodesta 2005 lähtien eli 20 vuotta. Jo ennen korona-aikaa useilla alueilla oli vaikeuksia täyttää lain velvoite. Vuosina 2021–2023 erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy heikkeni huomattavasti. Yli kuusi kuukautta hoitoonpääsyä odottaneiden määrä yli kuusinkertaistui lähes 17 000 potilaaseen.
– Nyt näyttää siltä, että hoitotakuurajan ylittävä eli lainvastainen tilanne on vakiintumassa korkealle tasolle eli noin 12 000–15 000 potilaaseen, toteaa Partanen.
Hoitoonpääsyn viivästyminen pahentaa sairauksia, pidentää toipumisaikaa, sairauslomia ja kuntoutumisjaksoja sekä heikentää elämänlaatua. Usein viiveen vuoksi joudutaan uusimaan tutkimuksia ja toteuttamaan vaativampia toimenpiteitä.
– On myös taloudellisesti perusteltua, että potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa mahdollisimman nopeasti, Partanen sanoo.
Tämän vuoden alusta alkaen hyvinvointialueilla on ollut mahdollisuus hankkia päiväkirurgisia leikkauksia yksityisiltä palveluntuottajilta. Lokakuun alussa voimaan tulevalla valtioneuvoston asetuksella selkeytetään sitä, mitä toimenpiteitä hyvinvointialueet voivat hankkia ja millä edellytyksillä.
– Hyvinvointialueiden on hyödynnettävä tätä uutta mahdollisuutta hoitojonojen saattamiseksi vähintään lainsäädännön edellyttämälle tasolle, kannustaa Partanen.
– Suomessa olisi käynnistettävä kansallinen hanke, jossa hyvinvointialueet, yhteistyöalueet ja valtiovalta selvittäisivät yhdessä yksityisen sektorin kanssa, miten ylipitkät hoitojonot voidaan purkaa ja estää se, että ne kasvaisivat heti uudelleen, hän esittää.
