Tänä vuonna kunnat ovat maksaneet työttömyydestä jo noin 111 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna samassa ajassa, kertoo Ylen uutiset.
Kyse on ”sakkomaksuista”. Jos työttömyys pitkittyy, kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle. Vuoden alusta näitä sakkoja kiristettiin tuntuvasti osana TE-uudistusta. Nyt kunta joutuu rahoittamaan työttömyysetuuksia jo sadan päivän työttömyyden jälkeen, kun ennen raja oli 300 päivää.
Kelan tilastojen mukaan kuntien osuus työttömyystuista oli tammi–kesäkuussa noin 347 miljoonaa euroa. Tämä on 47 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Satu Ojala Tampereen yliopistosta pitää rahoitusmallia kohtuuttomana kunnille.
– Kunnilla on tässä hyvin vaativa ja osittain myös mahdoton tehtävä, hän sanoo Ylelle.
Kuntien sakkosumman suuruus riippuu siitä, kuinka monen kuntalaisen työttömyys venyy. Aiemmin kuntien piti korvata vain pitkäaikaistyöttömien etuuksia. He ovat olleet työttömänä yli vuoden.
Nyt kuntien pitää korvata osa tuista jo silloin, kun työttömyys on kestänyt yli sata päivää eli reilut kolme kuukautta. Siksi kunnan osin rahoittaman työttömyystuen saajia oli kesäkuussa yli 100 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Sakkomaksut työttömyydestä ovat kasvaneet suurista kaupungeista eniten Helsingissä ja Tampereella, joissa summa on noussut noin 8–10 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton elinvoimajohtajan Mikko Härkösen mukaan korkeat sakkomaksut ovat jo niin isoja, että niillä on merkitystä kuntatalouteen.
– Kun ajattelee kuntien vaikeaa taloudellista tilannetta, niin tietysti se on aina jostain muusta pois, kun kunnat joutuvat maksamaan näitä etuuksia, Härkönen toteaa Ylelle.
