Hyvinvointialueiden aluevaltuutettujen kokouspalkkioita maksettiin vuonna 2024 liki 13 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin miljoona euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Summa pitää sisällään aluevaltuuston, -hallituksen sekä -lautakuntien kokouspalkkiot. Aiheesta kertoo Yle.
Palkkioiden suuruus kasvoi kuudella hyvinvointialueella. Eniten nousua tapahtui Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa palkkioiden suuruus kasvoi 32 prosenttia, sekä Varsinais-Suomessa, jossa palkkiot kasvoivat 28,4 prosenttia. Palkkioita laskettiin sen sijaan 15 hyvinvointialueella. Suurinta lasku oli Keski-Suomen hyvinvointialueella, 38,1 prosenttia.
Aluevaltuuston ja -hallituksen jäsenille maksetaan keskimäärin noin 200 euroa kokoukselta. Lautakuntien ja jaostojen jäsenien kokouspalkkio on noin 100-250 euroa. Kokouspalkkioissa on alueellisia eroja.
Hyvinvointialueet ovat itsenäisiä ja aluevaltuutetut päättävät itse kokouspalkkioidensa suuruudesta. Hyvinvointialueyhtiön (Hyvil) toimitusjohtajan Minna Korkiakoski-Västin mukaan kokouspalkkioiden alueelliset erot selittyvät ennen kaikkea kokousten määrällä, mutta myös alueellisella kulttuurilla. Alueen kuntien ja kaupunkien palkkataso vaikuttaa hänen mukaansa hyvinvointialueen kokouspalkkioihin.
Hänen mukaansa kokouspalkkiot ovat osa demokratiaa ja kertovat arvostuksesta valtuutettujen tehtävälle. Kokouspalkkioihin kuluva euromäärä tulee suhteuttaa hyvinvointialueiden noin 30 miljardin euron kokonaisbudjettiin.
Korkiakoski-Västin mielestä palkkioissa on tällä hetkellä epäsuhtaa: suurin osa palkkiokuluista menee aluevaltuuston ja -lautakuntien kokouspalkkioihin, vaikka aluehallituksen jäsenet tekevät alueilla merkittävimmät päätökset ja ovat myös taloudellisesti ja juridisesti vastuussa.
– Aluehallituksen tehtävä sitoo myös ajallisesti paljon. Ei ainoastaan kokouksissa, vaan se edellyttää laajaa valmistautumista, perehtyneisyyttä ja varallaoloa ilman virka-aikaa, Korkiakoski-Västi perustelee Ylelle.