Venäjän johtaja Vladimir Putin halusi tapaamisessaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kanssa korostaa maiden tasavertaisia suurvaltoja, arvioi arvostettu Venäjä-tuntija, professori Mark Galeotti. The Timesin kolumnissaan Galeotti analysoi Putinin esiintymistä Alaskassa, todeten Venäjän presidentin puheillaan ja imartelullaan pyrkineen alleviivaamaan Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteyttä.
Yhdysvaltojen pohjoisimmassa osavaltiossa, 1860-luvulle saakka Venäjälle kuuluneessa Alaskassa pidetyssä tapaamisessa Putin korosti Yhdysvaltojen ja Venäjän maantieteellistä läheisyyttä, kiitti Yhdysvaltoja toisessa maailmansodassa kuolleiden neuvostoliittolaisten lentäjien hautojen hoitamisesta ja antoi ymmärtää Ukrainan sodan olevan lähinnä ikävä häiriötekijä suurvaltojen välisessä suhteessa. Yhdysvaltojen ja Venäjän on syytä olla liittolaisia, Galeotti tiivistää Putinin viestin. Venäjän presidentti puhui mieluummin talous- ja kauppasuhteiden tiivistämisestä Yhdysvaltojen kanssa kuin Ukrainan sodan mahdollisista ratkaisuista.
Putin kehui myös yhdysvaltalaista virkaveljeään, jopa myötäillen Trumpin puheita siitä, ettei sotaa olisi syttynyt mikäli Trump olisi helmikuussa 2022 ollut Yhdysvaltojen johdossa.
– Trump saattaa olla maailman mahtavimman valtion johtaja, mutta hänestä huokuu sellaista epävarmuutta jota Putin mielellään hyödyntää, Galeotti kirjoittaa.
Vaikka Putin selvästikin tahtoo imarrella Trumpia, kuulostavat ne Venäjän presidentin suussa oikeilta kehuilta, professori arvioi. Toisin kuin Trumpia mielistelevät eurooppalaiset, antaa Putin Galeottin mukaan kuvan itsestään Trumpin kanssa tasavertaisena johtajana. Tapaamisen lopuksi Putin kutsui Trumpin englanniksi Moskovaan. Tämä olisi Putinille voitto, eikä Ukrainan edustajia tietenkään nähtäisi Moskovassa, Galeotti toteaa.
– Lopuksi väläytettiin teräviä hampaita vaisun hymyn takana: en ole, Putin olisi yhtä hyvin voinut sanoa, joku toisen luokan johtaja jota voidaan niin vain komennella ympäriinsä.
