Maahanmuuttovirasto on lähettänyt tiedotteen, jossa käsitellään tällä viikolla paljon puhuttuja kielteisen oleskelupäätöksen saaneiden palautuksia.
Viraston mukaan Afganistanissa on useita alueita, joihin ei palauteta, ja turvapaikka arvioidaan aina yksilöllisesti.
– Maahanmuuttovirasto suhtautuu palautuskieltoon erittäin vakavasti. Tämä pakolaislainsäädännön ehdoton periaate tarkoittaa, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu, tiedotteessa todetaan.
* Afganistanin turvallisuustilanne on viraston mukaan epävakaa ja vaihtelee suuresti alueittain. Turvallisuustilannetta seurataan piirikuntatasolla, koska tilanne vaihtelee merkittävästi maan sisällä ja myös yksittäisen maakunnan sisällä.
Afganistanin alueita, joihin ei palauteta ketään, ovat tämänhetkisen turvallisuustilanteen perusteella Helmandin maakunta, Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora, Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina ja Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.
Pääkaupunki Kabul ei korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ole kaikille hengenvaarallinen.
Tänä vuonna afganistanilaisista turvapaikanhakijoista 26 prosenttia on saanut kielteisen päätöksen. Turvapaikka on myönnetty 62 prosentille hakijoista.
– Moni afganistanilainen turvapaikanhakija vetoaa hazara-taustaansa. Maahanmuuttovirasto arvioi näissäkin tapauksissa vainon vaaran jokaisen kohdalla yksilöllisesti hänen kokemustensa ja tilanteensa perusteella.
* Viraston mukaan Syyriassa, Jemenissä ja Etelä-Sudanissa väkivalta on niin äärimmäistä, että se uhkaa kaikkia. Turvapaikanhakijoita ei palauteta tällä hetkellä näihin maihin.
* – Kun poliisi on täytäntöön panemassa maasta poistamista, suojelun tarpeen ja palautuskiellossa mainittujen olosuhteiden olemassaolon henkilön kohdalla on tarkastanut usein kolme erillistä tahoa – maahanmuuttovirasto sekä riippumattomat tuomioistuimet (hallinto-oikeus sekä korkein hallinto-oikeus, mikäli hallinto-oikeuden päätökseen on haettu valituslupaa), tiedotteessa todetaan.
– Suomi myöntää suojelua heille, jotka ovat kansainvälisen suojelun kriteerien mukaan uhan alla. Kielteisestä päätöksestä on oikeus valittaa. Tällöin päätöksen laillisuuden tarkastavat Suomessa myös hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Tuomioistuimet arvioivat asiaa itsenäisesti ja käyttävät ratkaisuissaan lähtömaiden turvallisuustilanteesta myös omia lähteitään.