Vesilintujen poikuelaskenta alkaa heinäkuun alussa. Laskenta tuottaa ajantasaista ja tutkittua tietoa muun muassa metsästyksen säätelyyn.
– Metsästäjillä onkin korvaamaton rooli pesintämenestyksen seurannassa, todetaan Suomen riistakeskuksen tiedotteessa.
Vesilintuseuranta on ainoa systemaattinen tapa, jolla saada tietoa monien riistavesilintujen kannankehityksestä koko maassa. Tulokset kertovat muun muassa lintujen pesimämenestyksestä.
– Laskennasta saatava tieto palvelee paitsi metsästettävien lajien kestävää verotusta ja riistanhoitoa, myös vesilinnuston ja koko vesiympäristön tilan seurantaa ja tutkimusta, tiedotteessa kerrotaan.
Laskennat opettavat luonnosta
Petäjävetinen Keijo Ekman laskee 12 vesilintupistettä kolmesti vuodessa.
– Aikaisina kevät- ja kesäaamuina näkee luonnossa paljon sellaista, mikä jää aamutorkulta näkemättä. Laskentojen myötä olen oppinut tunnistamaan vesilintuja rauhassa kiikaroiden, vesilintulaskija Ekman kertoo.
Häntä kiehtoo erityisesti laskentojen monivuotisuus. Hänestä on mielenkiintoista seurata, miten kannat muuttuvat ja pohtia syitä muutoksiin.
– Laskennat ovat innostaneet minua tarkkailemaan vesilintuja myös virallisten laskenta-aikojen ulkopuolella. Kirjaan havainnot Oma riistaan, jolloin ne kartuttavat samalla myös meneillään olevan lintuatlaksen havaintoja.
Laskenta tehdään aamulla tai illalla
Poikueet lasketaan 1.–20.7. välisenä aikana. Laskettavia lajeja ovat kaikki vesilinnut: sorsat, hanhet, joutsenet, kuikkalinnut, uikut ja nokikana.
– Laskenta tehdään aamulla tai illalla. Laskemaan kannattaa lähteä hyvällä säällä. Aurinkoinen tai pilvipoutainen tyyni sää on laskentaan paras. Tuulta tulee välttää, samoin näkyvyyttä haittaavaa sumua tai sadetta, sanoo riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula.
Poikuelaskentaan kannattaa varata vähintään kaksinkertainen aika verrattuna parilaskentaan, jolloin piilottelevien poikueiden näkemisen todennäköisyys kasvaa.
– Yhden pisteen laskemiseen kuluu noin 20–30 minuuttia ja mukaansa laskija tarvitsee vain kiikarit tai kaukoputken sekä paperia ja kynän, Kursula toteaa.
