Venäjän valtiojohdon ohjauksessa toimiva Rossiskaja Gazeta -sanomalehti (RG) väittää tiistaina julkaistussa verkkouutisessaan, että Viro pyrkii vahingoittamaan Suomen ja Yhdysvaltain sotilaallista yhteistyötä. Presidentti Sauli Niinistön ja Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen suhteita lehti kuvaa poikkeuksellisen huonoiksi.
Uutisen väitteet perustuvat Helsingin Sanomissa maanantaina julkaistuun kolumniin.
Sekä Suomen että Viron suurlähettiläät tyrmäsivät kolumnissa esitetyt näkemykset tuoreeltaan Verkkouutisten haastattelussa.
Myös Viron ulkoministeri Marina Kaljurand ja puolustusministeri Hannes Hanso totesivat tiistaina Viron yleisradion pääuutislähetyksessä maidemme suhteiden olevan erinomaisessa kunnossa.
RG on ryydittänyt uutistaan väitteellä, jonka mukaan suomalaiset valtio-oppineet pitäisivät valmisteilla olevaa Suomen ja Yhdysvaltain puolustussopimusta ja Puolustusvoimien taannoisia panssarivaunuhankintoja vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen vastaisina.
Tekstissä jätetään mainitsematta, että Suomen hallitus päätti jo syksyllä 1990 rauhansopimuksen täysivaltaisuusrajoitusten purkautumisesta, eikä Venäjän edeltäjävaltio Neuvostoliitto tätä vastustanut.
”Venäjä pyrkii horjuttamaan naapuriensa yhtenäisyyttä”
Suomen Viron-suurlähetystön lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi luonnehtii Rossiskaja Gazetan uutista Venäjän tyypilliseksi informaatiovaikuttamiseksi.
– Kreml ei epäröi käyttää jokaista tarjoutuvaa tilaisuutta lyödäkseen kiilaa Suomen ja Viron välille. Samanlaista toimintaa se kohdistaa myös muihin naapurivaltioihinsa, Valkeeniemi sanoo.
Hänen mukaansa informaatiovaikuttamisen tarkoituksena on lietsoa hämmennystä, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä kansallisella tasolla että valtioiden välille. Lisäksi tavoitteena voi olla tilannekuvan hämärtäminen kolmansien osapuolten, kuten muiden EU-maiden tai Viron Nato-liittolaisten silmissä.
– Ilmiö ei ole uusi. Kreml on pyrkinyt luomaan epäluuloa Suomen ja Viron välille vuosikymmeniä, vaikka johtajat ja valtion nimikin ovat välillä vaihtuneet.
Valkeeniemi nostaa esiin muun muassa Viron viimeisen neuvostomiehitystä edeltäneen Helsingin-suurlähettilään Alexander Warman (1890–1970), joka on muistelmissaan kuvannut Josif Stalinin hallituksen aktiivisia toimia Suomen ja Viron välisen luottamuksen horjuttamiseksi toisen maailmansodan kynnyksellä.
– YYA-aikana – vielä 1980-luvullakin – suomalaisten yhteydenpito Viroon ja oikean tiedon välittäminen Virossa vallitsevista olosuhteista leimattiin Neuvostoliiton taholta epäilyttäväksi ja äärioikeistolaiseksi. Tässä leimaamisessa myös onnistuttiin valitettavan hyvin, hän sanoo.
”Medialla on aihetta valppauteen”
Helsingin Sanomien maanantaina julkaisemasta kolumnista oli Hannele Valkeeniemen mukaan oitis arvattavissa, että Venäjä tulee hyödyntämään sitä omiin tarkoituksiinsa.
– Vaikka kirjoittaja on arvioinut nimettömien lähteidensä esittämät näkemykset julkaisemisen arvoisiksi, kolumnin Suomen ja Viron suhteista välittämä kokonaiskuva on siitä huolimatta väärä.
Valkeeniemen mukaan journalistista lähdekritiikkiä on syytä harjoittaa erityisen huolellisesti silloin, kun on oletettavaa, että julkaistavaa sisältöä voidaan hyödyntää vihamielisiin tarkoituksiin.
– Avoimuuden ja läpinäkyvyyden ihanteista ei pidä tinkiä. Samalla on kuitenkin tärkeää tiedostaa informaatiovaikuttamisen mekanismit, hän sanoo.
– Autoritaarisen valtion näkökulmasta yksityiskohdatkin saattavat olla haavoittuvuuksia, joihin voi iskeä kiinni ja manipuloida mielin määrin. Juuri siksi kokonaiskuvan oikeellisuuteen ja tasapainoisuuteen olisi tärkeää kiinnittää erityistä huomiota.
RG:n uutisesta raportoi keskiviikkoaamuna virolainen uutispalvelu Delfi.
Toimittaja: Heikki Hakala